Kallio-lehti: Maija Anttila: Maahanmuutto herättää tunteita

Kallio-lehti, kolumni: Maija Anttila: Maahanmuutto herättää tunteita 5.5.2010

Eero Heinäluoman haastattelu Hbl:ssä runsas viikko sitten herätti voimakkaita reaktioita muissa puoluejohtajissa. Heinäluoma perään kuulutti hallituksen linjaa siitä, mitä mieltä on puhua voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäyksen puolesta, kun tällä hetkellä maassa olevien maahanmuuttajien työttömyysaste on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Ja toisaalta myös oman väestön työttömyysluvut ovat korkeat. Lisäksi uudet tutkimukset siitä, miten työmarkkinoille uhkaa muodostua suuri harmaan talouden alue, missä myös esiintyy rikollisuutta. Sen suurin syy liittyy ulkomaisen työvoiman ”luokattomasta” hyväksi käytöstä. Eikö näistä seurausvaikutuksista saisi puhua? Suomalaisessa työmarkkinamallissa työntekijöiden oikeuksia saada sopimusten mukaista palkkaa ja turvaa työnantajien riistoa vastaan, on aina pidetty tärkeinä ja kunniassa. Eikö näistäkään asioista saisi puhua?

Matti Vanhasen lausuma haastattelun vastenmielisyydestä oli minusta vähintään yhtä vastenmielinen ja hurskasteleva. Siinä kuvastui Vanhasen nurmijärveläinen lähtökohta. Maahanmuutto kysymykset ovat monella tavalla isojen kaupunkien ja asutustaajamien asioita. Näillä paikkakunnilla asuu valtaosa maahanmuuttajista ja näissä kunnissa on myös yhdessä valtion kanssa kyettävä keskustelemaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllisyydestä. Siihen tarvitaan paitsi rahaa myös yhteistä tahtoa etsiä hyviä malleja. Vastakkainasettelulla ei näitä asioita ratkaista.

Pääministeri Vanhasen ja miksei myös työministeri Anna Sinnemäen kommentit Heinäluomalle kuvastavat sitä, että he eivät tunne millaista keskustelua työntekijöiden keskuudessa käydään. Kyllä näissä keskusteluissa koetaan suurta huolta näkyvissä olevista kahtia jakautuvista työmarkkinoista, mikä laajalle levittäytyvänä tulee aiheuttamaan ristiriitoja työmarkkinoilla. Jos suomalaiset työnantajat suosivat tällaisen ns. halpatyövoiman käyttöä, niin sen tien päässä odottaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä ennestään kokemattomia vaikeuksia. Minusta päättäjien pitäisi suurella huolella seurata muualla Euroopassa tapahtunutta kehitystä. Kaiken sen ei tarvitse tapahtua meillä, jos pidämme arvossa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta myös maahanmuuttajien kohtelussa.

Minusta maahanmuuttoasiaa pitäisi lähestyä mahdollisimman pragmaattisesti vailla suuria tunnekuohuja, koska ne herättävät aina vastakkainasettelua, mistä puolueiden edustajat juuri Heinäluomaa syyttivät. Meille on jo kasvanut niin suuria ryhmiä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, että heidän asiansa ovat jo meidän asioita. Helsingissä nämä kysymykset ovat joka päivä todellisuutta.

Kouluissa, päiväkodeissa, terveysasemilla, sosiaalitoimessa, kirjastossa jne. ei enää pärjätä pelkällä suomen tai ruotsin kielellä. Mutta miten ratkaistaan tämä merkittävä este tärkeässä ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Tarvitaan vielä syvällisempää keskustelua suomen kielen opetuksesta. Siihenkin pitäisi etsiä uusia polkuja. Monet maahanmuuttajat kertovat, miten he saavat aivan uutta intoa kielen opiskeluun työyhteisöissä. Mutta työn alkuun pääseminen on liian vaikeata. Siihen on rakennettu vaikeasti ylitettäviä esteitä, jotka pitää nopeasti purkaa. Itse esitin valtuustoaloitteessa sitä, että Helsingin ja miksei pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden isojen työnantajien pitäisi sallia maahanmuuttajille työkieleksi myös esim. englanti. Näin he pääsisivät työn alkuun ja motivaatio kielen opiskeluun varmasti kasvaisi. Mutta vastaukseksi sain joukon isoja pulmia, mitkä pitää ratkaista ennen kuin mitään voidaan tehdä. Tarvitaan siis todella perusteellista ja laajaa keskustelua maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Vain siten voimme entistä paremmin kohdata vierailta mailta tulevia ja hyväksyä erilaisuutta. Itse en vastusta maahanmuuttoa, mutta haluan, että siihen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan syvällisesti ja ketään syyllistämättä. Rasismia en hyväksy.

Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net