Euroopan Parlamentti: Yhdistelmälupa: samat oikeudet ja kohtelu ulkomaisille työntekijöille

Euroopan Parlamentti: Yhdistelmälupa: samat oikeudet ja kohtelu ulkomaisille työntekijöille 24.3.2011

EU:n ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä tulisi olla samat työoloja koskevat oikeudet kuin EU:n kansalaisilla. Näin todetaan "yhdistelmälupaa" koskevassa lakiluonnoksessa, jonka parlamentti hyväksyi torstaina. Lakiluonnoksella pyritään yksinkertaistamaan sekä siirtolaisten että heidän työnantajiensa lupamenettelyjä yhdistämällä oleskelu- ja työlupa yhdeksi asiakirjaksi.

Ehdotetulla yhdistelmälupadirektiivillä pyritään yhdenmukaistamaan hallinnollisia menettelyjä kaikille maahanmuuttajille, jotka hakevat oleskelu- ja työlupaa EU:n jäsenmaissa. Sen avulla maahanmuuttajat voisivat hankkia molemmat luvat yhden menettelyn kautta. Parlamentti hyväksyi tekstin äänin 311 puolesta, 216 vastaan ja 81 tyhjää.

EU:n ulkopuoliset työntekijät olisivat samassa asemassa EU-kansalaisten kanssa palkan, työterveys- ja työsuojeluasioiden, työajan ja vapaiden osalta.

Päätös EU:n ulkopuolisten työntekijöiden vastaanottamisesta jäsenmaahan ja sen työmarkkinoille tehtäisiin edelleen kansallisesti. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava – myös maahanmuuton valvonnan tehostamiseksi – yhdistelmäluvassa ja kaikissa myöntämissään oleskeluluvissa työlupaa koskevat tiedot. Niiden ei tulisi myöntää muita lupia.

Ketkä kuuluisivat direktiivin piiriin?

Näiden uusien yhteisten eurooppalaisten sääntöjen tulisi koskea kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat oleskella ja työskennellä jäsenvaltion alueella tai jo laillisesti alueella asuvia henkilöitä.

Nämä säännöt eivät koskisi monikansallisten yritysten työntekijöitä, jotka tulisivat työskentelemään yrityksensä toimistoon EU:n alueella. Myös siirtotyöläiset olisivat niiden ulkopuolella. Nämä molemmat ryhmät tullaan myöhemmin kattamaan uusilla direktiiveillä. Tämän lain ulkopuolelle jäisivät myös maassa pitkään oleskelleet henkilöt sekä pakolaiset, joilla on jo omat sääntönsä.

Parlamentti katsoo, että direktiiviä ei tulisi soveltaa kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat lähetettyinä työhön johonkin jäsenvaltioon. Tämä ei saisi estää niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat ja työskentelevät jäsenvaltiossa laillisesti ja jotka ovat lähetettyinä johonkin toiseen jäsenvaltioon, edelleenkin nauttimasta työkomennuksensa ajan yhdenvertaista kohtelua alkuperäjäsenvaltion kansalaisiin nähden.


Tasavertainen kohtelu ja vähemmän rajoituksia

Jäsenmaat voisivat rajoittaa oikeutta sosiaaliturvaan muilta kuin jo työsuhteessa olevilta tai sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat olleet työllistettyinä vähintään kuuden kuukauden ajan ja jotka on rekisteröity työttömiksi. Lisäksi jäsenmaat voivat päättää, että perhe-etuudet koskevat vain niitä, joilla on lupa työskennellä pidempään kuin kuusi kuukautta.

Työntekijät voisivat hakea veroetuuksia asuinmaassaan. Heidän perheenjäsenensä olisivat oikeutettuja näihin vain siinä tapauksessa, että he asuvat samassa maassa.

EU:n ulkopuoliset työntekijät voisivat saada kotimaahansa palattuaan eläkkeensä samoilla ehdoilla kuin työskentelymaansa kansalaiset. Jäsenmaat voisivat päättää, että vain sellaiset työntekijät, jotka on työllistetty, ovat oikeutettuja julkisiin palveluihin ja hyödykkeisiin, kuten julkisin varoin rahoitettuihin asuntoihin.

Oikeus ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen voitaisiin rajoittaa työssäkäyviin tai työssä olleisiin kolmansien maiden työntekijöihin. Niille työntekijöille, jotka haluaisivat suorittaa tutkinnon, joka ei suoraan liity heidän työhönsä, voitaisiin asettaa kielitaitovaatimuksia.

Seuraavat askeleet

EU:n oikeus- ja sisäministerit käsittelevät parlamentin nyt tekemiä muutoksia seuraavaksi. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamentti ja neuvosto ovat tasavertaisia lainsäätäjiä maahanmuuttoasioissa.

Britannia, Irlanti ja Tanska eivät ole mukana tässä direktiivissä.