MTV3: Thors: EU:n turvapaikkapolitiikkaa yhtenäistettävä

MTV3: Thors: EU:n turvapaikkapolitiikkaa yhtenäistettävä 2.6.2009

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä laski, jos EU:lla olisi yhtenäinen turvapaikkapolitiikka.

(Astrid Thorsin haastattelu tekstimuodossa)


Toimittaja Elisa Tikkanen:
Ensimmäisenä kysyn näistä iän arvioinneista, kun niistä nyt on ollut julkisuudessa keskustelua. Onko ne nyt siis kiellettyjä, eikö niitä saa tehdä?

Maahanmuuttoministeri Thors:
Ei, minä katsoisin että tämä oli niin sanottu uutisankka. Todellakaan eduskunnan oikeusasiamies ei edellyttänyt lainsäädäntöä niiden tekemiseen, mutta hän katsoi, että on suotavaa. Ja kaikkien edun mukaista on, että me saamme tarkemmat säännöt siitä, miten sitten tietty tulos niissä, mitä se merkitsee ja miten itse iänmääritykset tehdään. Joten poliisipiirit voivat jatkaa tästäkin kunnes me saamme lainsäädännön aikaan. Mutta parasta on, että meillä olisi ulkomaalaislaissa nimenomaan säännökset tästä.

Toimittaja:
Tämä lainsäädäntö on nyt siis lähdössä käyntiin syksyllä. Lisäksi on tulossa muita muutoksia kuten esimerkiksi olette käymässä Irakissa syksyllä. Minkä vuoksi?

Thors:
Olemme suunnittelemassa ministeriössä yhteydenottoja ja matkaa sinne, koska olisi hyvä, että myös meillä niin kuin muilla Pohjoismailla olisi yhteistyöpöytäkirja, että miten suoritetaan palauttamisia Irakiin. Tietysti mekin haluamme, että jos ihminen saa kielteisen päätöksen, että vapaaehtoinen paluu olisi ensisijainen, mutta me tarvitsemme pelisääntöjä ihan yhteistyössä, miten asiakirjoja toimitetaan, miten toimitaan muutenkin. Muilla Pohjoismailla on tällainen pöytäkirja, me myös Suomessa sellaisen tarvitsemme.

Toimittaja:
Onko Suomi tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, josta tällä hetkellä ei voida käännyttää ketään Irakiin takaisin?

Thors: No ei, ei niinkään voi sanoa, että käännyttämisiä...tai on myöskin ollut tähän asti, mutta varmemmalla pohjalla kaikkiin osiin Irakia.

Toimittaja:
Minkä vuoksi meillä nämä Dublin-hakijoiden määrät ovat suurempia kuin muissa Pohjoismaissa?

Thors:
Voi olla, että tämä kuvastuu nyt, että tavallaan ehkä muilla Pohjoismailla on aiemmin ollut suurempi vetovoima kuin Suomella ja sitten kielteisen tai muiden olosuhteiden johdosta on tullut Suomeen niin sanottuja Dublin-henkilöitä, joista on vastuussa joku muu EU-maa. Sitten myöskin ihan sellainen luonnollinen syy, että kun me olemme täällä Euroopan vähän pohjukoilla. Että ehkä sekin johtaa siihen, että luonnolliset kulkuyhteydet ovat ensin muualla ja yritetään ensin muualta. Mutta tältä nyt viime vuosi näytti, että on tosiaankin suurempi osuus näitä niin sanottuja Dublin-tapauksia.

Toimittaja:
Ja tänä vuonna heidän määränsä näyttää vielä nousseen. Ovatko nämä Dublin-tapaukset niin sanottuja turvapaikkashoppailijoita?

Thors:
Ihmiset muuttavat maasta toiseen erinäisistä syistä. Mutta ei ole tehokasta yhteisten varojen käyttöä, että asia joka on tutkittu jo yhdessä maassa, niin tutkitaan uudestaan. Mutta tietenkin tämä osoittaa myöskin, että eurooppalaisessa turvapaikkapolitiikassa on heikkouksia, koska ihmisten...myös tietoa on siitä, että ihmisten lähtötilanteita arvioidaan EU-maissa eri tavoilla. Siinä mielessä kuva siitä, että meillä tällä hetkellä olisi yhtenäinen turvapaikkapolitiikka, se on väärä.

Toimittaja:
Pitäisikö tätä turvapaikkapolitiikkaa ihan EU-tasolla yhtenäistää?

Thors:
Minä kuulun niihin ja hallituksen linjauksessa on myöskin todettu, että EU:n turvapaikkapolitiikkaa pitää yhtenäistää. Tämä on kaikkien etu.

Toimittaja:
Silloinhan tämä Dublin-tapausten ikäänkuin maasta toiseen loikkiminen vähenisi.

Thors:
Se on vetovoimatekijä varmaan, silloin vähenisi ja pelisäännöt olisivat selvemmät.

Toimittaja: Millainen vetovoimatekijä Suomessa ovat nämä käsittelyajat, jotka sitten ruuhkatilanteissa venyvät useiden kuukausien mittaisiksi?

Thors:
Koen myöskin, että pitkät käsittelyajat voivat olla vetovoimatekijä. Jos tiedetään, että kuitenkin Suomessa saa olla verrattain pitkän ajan, niin se houkuttelee varmaan ihmisiä tänne tulemaan. Ja siksi erittäin tärkeä osa tätä meidän selvitystä on se, että käsittelyaikoja pyrittäisiin joustavoittamaan, lyhentämään, ja järkevällä varojen käytöllä voidaan näitä saavuttaa.

Toimittaja:
Se on vielä kysyttävä, kun täällä puhutaan näiden oikeiden turvapaikanhakijoiden seulomisesta. Eikö tähän piile aina se vaara, että kiireessä tehdään sitten virheitä ja sinne tavallaan vääriksi leimattujen joukkoonkin joutuu tapauksia, jotka oikeasti kuuluisivat sinne käsittelyjonoon?

Thors:
Mehän lähdemme edelleen siitä, että meillä on oikeusturvatakuut hakemusten käsittelyprosesseissa, että ihmisillä on mahdollisuus hakea muutosta. Näihin ei ole puututtu. Ja kun selvitystä on tehty, niin on huomattu myöskin, että siinä tavallaan muutoksenhakuoikeudessa olemme samoilla linjoilla kun esimerkiksi Ruotsi ja Norja, että tässä on sama prosessi, joten se että nopeutetaan joissakin asioissa ei todellakaan johda siihen, että ne jotka tarvitsevat turvapaikkaa eivät sitä saisi.

Toimittaja:
Tuleeko hylkääviä päätöksiä näiden muutoksien myötä lisää?

Thors:
Varsinaisesti tämän selvityksen johdosta on hyvin vaikea arvioida. Me toisaalta pyrimme siihen, että esimerkiksi perheenyhdistämisasioissa ja työnteossa on sellaisia porkkanoita, jotka ihmiset antavat oikeita tietoja itsestään. Sillä on varmaan niinkun käsittelyn kannalta myöskin nopeuttavia vaikutuksia. Mutta suurempi muutos päätöksenteossa ja kielteisten määrissä on tullut siitä, että Migri toukokuun alussa arvioi turvallisuustilanteen Irakissa toisella tavalla YK:n pakolaisvaltuutetun linjauksen mukaisesti. Nyt odotamme sitten miten linjaukset pitävät hallintotuomioistuimessa, että ne ovat samaa mieltä. Mutta itse kielteisten määrään uskon, että tämä vaikuttaa enemmän.