Turkulainen: Liikunta ja urheilu edistää mamujen kotouttamista 5.11.2012
Liikunta edistää paitsi psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa myös kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimista, ystävyyssuhteiden solmimista sekä suvaitsevaisuutta, todetaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien liikuntasuhdetta. Liikunnasta ja urheilusta havaittiin olevan monipuolista hyötyä kotoutumisprosessissa, mutta kotoutumisen kokemukset kuitenkin vaihtelevat eri ryhmissä.
– Kotoutuminen on ollut helpompaa joko lapsuudessa tai varttuneessa iässä Suomeen muuttaneille kuin niille, jotka ovat muuttaneet nuoruudessa tai keski-iässä, tarkentaa erikoistutkija Tuomas Zacheus kotoutumisen eroja eri ryhmissä.
Liikunta-aktiivisuudessa maahanmuuttajat jäävät jälkeen kantaväestöstä. Maahanmuuttajien keskuudessa nuoret liikkuvat useammin ja yleisemmin kuin keski-ikäiset ja ikääntyneet, ja miehet liikkuvat useammin kuin naiset.
Maahanmuuttajien suosituimmat liikuntalajit ovat kävely, uinti, pyöräily, jalkapallo, kuntosaliharjoittelu ja lenkkeily. Talvilajeja he eivät juuri harrasta, venäläistaustaisia lukuun ottamatta. Jalkapallo on varsinkin nuorten ja pakolaistaustaisten miesten suosiossa. Naisten keskuudessa kävely on harrastetuinta liikuntaa.
Rahanpuute, ajanpuute ja perheen tarpeet ovat yleisimpiä maahanmuuttajien liikuntaa haittaavia tekijöitä, mutta varsinkin pakolaisilla myös entisessä kotimaassa koetut kauheudet voivat haitata merkittävästi liikunnan harrastamista.
Liikunnan seuratoimintaan osallistuminen on yleisintä nuorille maahanmuuttajamiehille. Merkittävimpiä seuratoimintaan osallistumisen esteitä ovat kalleus, syrjintäkokemukset sekä uskalluksen ja tiedon puute.
Tutkimuksen haastattelu-, kysely ja kirjoitusaineistot on kerätty maahanmuuttajilta sekä heidän parissaan työskenteleviltä asiantuntijoilta.