Helsingin Sanomat: HS-analyysi: Koditon ulkomaalainen jää pakkaseen 3.2.2013
Ulkomaalaisten työnhakijoiden auttaminen on jätetty kansalaisjärjestön harteille.
Mäkelänkadulla on kahvila, jolle muut helsinkiläiskahvilat voisivat olla kateellisia.
Joka ilta ovelle kerääntyy niin paljon asiakkaita, että tarvitaan portsari annostelemaan ihmisiä sisälle.
Yökahvila Kalkkersissa ei tarjoilla lattea tai skonsseja, vaan suojaa äkilliseen asunnottomuuteen. Valtaosa asiakkaista on ulkomaalaisia: virolaisia, venäläisiä, romanialaisia ja bulgarialaisia.
Vakavia, toppatakkisia miehiä ja naisia, jotka etsivät töitä ja asumusta Suomesta.
Kalkkers on täynnä, koska se on käytännössä ainoa paikka, jossa rekistereiden ulkopuolella elävä asunnoton ulkomaalainen saa talvisin Helsingissä yöpaikan. 25-paikkaista kahvilaa pyörittää kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva).
Oman makuupussin kanssa saa oikaista kahvilan lattialle tai nukkua tuolissa. Paikka aukeaa iltakymmeneltä, mutta jonoa syntyy jo seitsemän jälkeen. Miltei joka ilta joku jää ulos.
Ovella on syntynyt jopa käsirysyä. Niille, jotka jäävät ulos, tunnit aamuun ovat pitkät ja kalseat.
Sen tietää romanialainen Calin Mihai, 46. Hän nukkuu autossaan.
Helsingin Sanomat haastatteli Mihaita marraskuussa ulkomaalaisten asunnottomuudesta kertovaan juttuun. Tällä viikolla HS tapasi Mihain uudelleen.
"Ei mitään, ei mitään", hän vastaa kysymykseen, mitä marraskuun jälkeen on tapahtunut.
Jotain sentään. Mihaille on alustavasti luvattu työpaikka teollisuussiivoojana. Työ toisi rahaa, kenties asunnon ja pääsyn kotouttamisohjelmaan. Siihen asti koti on parkkipaikalla, jonka sijaintia ei viranomaisten takia voi kertoa.
"Toivottavasti et pahastu, täällä on vähän sotkuista", Mihai avaa auton oven.
Takapenkille on sullottu kolme makuupussia ja teddyvuorinen talvitakki. Sänky.
Autokaupat syntyivät 150 eurolla. Oikeastaan ne olivat asuntokaupat, sillä moottori ei toimi, eikä omistajalla ole ajokorttia.
Huonompi uutinen on se, että tammikuun kolmannen viikon pakkasilla hän palellutti sormensa pullonkeruureissulla. Paleltumaa peittää valkoinen talouspaperikäärö.
Calin Mihai tietää useita muitakin autossa nukkuvia. Lähin asumus on samalla parkkipaikalla. Tänä talvena Helsinkiin on tultu Marokosta ja Tunisiasta saakka.
HS:n marraskuisen jutun jälkeen Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ja aikuispalveluiden johtaja Helinä Hulkkonen kirjoittivat lehteen vastineen, jossa vakuutettiin, ettei Helsinki jätä ketään heitteille.
Virkamiehet huomauttivat, että Hietaniemenkadun asumispäivystykseen pääsevät kaikki, kansalaisuuteen tai viralliseen statukseen katsomatta.
He jättivät kertomatta, että ensisuojassa saa nukkua vain kaksi yötä kerrallaan, koska suomalaisiakin tulijoita riittää.
Mihai ei pääse Hietaniemenkadulle, koska on yöpynyt aiemmin pitkän jakson.
Kalkkers on useimmiten poissuljettu, koska pullonkeruu kannattaa vain iltaisin.
"Kun lopetan, kahvila on jo täynnä."
Vuodenvaihteessa sosiaalijohtajan paikalta keskushallintoon siirtynyt Voutilainen sanoo nyt, että perusoikeuksien näkökulmasta myös matkailijan statuksella Suomessa oleville tulisi tarjota suojaa.
"Tämä on eettinen haaste kunnille. Ei voi olla niin, että vastuu sysätään kansalaisjärjestölle", hän kommentoi.
Helsingissä on noin 3 400 asunnotonta. Kaupunki on viime vuosina saanut selätettyä pitkäaikaisasunnottomuutta. Asuntoloiden tilalle on rakennettu tukiasuntoja, joista päihde- tai mielenterveysongelmaisen on helpompi ponnistaa takaisin itsenäiseen elämään.
Mutta samalla toisaalla kasvaa uusi ja hiljainen asunnottomien ryhmä.
Se jonottaa iltaisin Mäkelänkadun kivijalkakahvilan edustalla.