Tesso: Vaasan kansalaisraati – maahanmuuttajien keskustelukanava

Tesso: Vaasan kansalaisraati – maahanmuuttajien keskustelukanava 3.2.2013

Vaasan kansalaisraadissa paljastui, että maahanmuuttajat kaipaavat kanavaa, jossa saavat äänensä kuuluviin ja mieluiten vielä niin, että kantaväestökin sen kuulee.

Kansalaisraatiin osallistuneet kenialainen Andrew Wambari, kiinalainen Yang Liu ja intialainen Ankita Gupta arvioivat, että maahanmuuttajilla on paljonkin tietoa erilaisista asioista, muttei kanavaa kertoa kokemuksistaan. Sen vuoksi kaikki kolme kuvailivatkin kansalaisraatia virstanpylvääksi maahanmuuttajien ja kantaväestön suhteissa.

Yang Liu arvioi, että työllistyminen on huomattavasti vaikeampaa maahanmuuttajille kuin suomalaisille.

– Jos ei löydetä riittävän kyvykästä suomalaista, sitten otetaan minut.

Hänellä itsellään kävi tuuri, sillä teknillinen yliopisto työllisti kaksi opiskelijaa, joista hän oli toinen. Yang Liusta olisi arvokkaampaa koko yhteiskunnalle, jos korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voisivat tehdä oman alansa töitä.

Wambarista maahanmuuttajat eivät ole vain uhreja, vaan aktiivisia toimijoita, jotka pitäisi integroida suomalaiseen yhteis­kuntaan maahanmuutto-ohjelmilla.

– Kansalaisraadin ehdottama neuvosto voisi korjata kuilun mahanmuuttajien ja kanta­väestön välillä. Jos maahanmuuttaja työllistyy, hän saavuttaa arvokkuuden tunteen. Hän tarvitsee paikkaa, missä on kuin kotonaan ja missä voi tuntea olevansa arvostettu.

Ankita Gupta on joukon nuorin Suomi-tulokas. Hän on löytänyt tiensä suomen kielen kursseille, joiden kaivaminen esiin netistä tai muualta tuntuu monista maahanmuuttajista todella vaikealta.

– Olen kielikursseilla, mutta suuri osa yrityksistä ja yhteiskunnasta ei vaadi suomen kielen taitoa. Keskittyminen kielikursseihin ei pelkästään riitä, hän arvioi.

Aito vuorovaikutus ykköstoiveena

Vaasan kaupungin maahanmuuttotyön johtaja Aira Kurtti arvioi, että kansalaisraadin ehdottama neuvosto voisi toimia pysyvästi ja antaa palautetta maahanmuuttajia­ kos­kevista asioista. Monet heistä ovat asuneet Suomessa jo vuosia, eikä heillä ­kaikilla ole aina perustietoa sosiaali- ja terveydenhuollon­ palveluista.

Palvelut sivuroolissa

Kansalaisraadin keskeisimmät tavoitteet olivat maahanmuuttajista ja suomalaisista koostuvan neuvoston perustaminen ja aito vuorovaikutus molempien ryhmien kesken.

– Palvelut eivät olleet raatilaisten mielestä se tärkein asia. Heille esiteltiin kuitenkin myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamislain mukaisia palveluita. Maahan­muuttajat saivat näin tietoa palveluista ja antoivat myös suoraa palautetta niistä, hän sanoo.

Vaasan kaupunki tekee vuoden 2013 aikana uuden kotouttamisohjelman ja siinä hyödynnetään kansalaisraadista saatua palautetta. Raati pohti maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämistä Vaasassa. Teemoina olivat kotoutumis-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kieli ja työllisyys. Tulokseksi tuli julkilausuma, jossa on 11 konkreettista ehdotusta ja ideaa siitä, miten maahanmuuttajien hyvinvointia ja työllisyyttä voitaisiin edistää. Maahanmuuttajat tuovat julkilausumassa esille myös halunsa osallistua kotoutumista edistävään työhön.

Aira Kurtti yllättyi itse yrittäjyyden voimakkaasta esiinnoususta kansalaisraadissa. Pieniä yrityksiä täynnä oleva Pohjanmaa lienee antanut virikkeitä myös maahanmuuttajille, koska hekin janoavat yrityksen perustamis- ja rahoitustietoa.

– Tiedottaminen nousi myös tärkeäksi asiaksi niin yrityksen perustamis- kuin muistakin asioista.

Osallisuus THL:n teemana

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on mukana kansalaisraadissa nimenomaan siksi, että tiedettäisiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluja pitää kehittää, jotta ne tavoittaisivat myös maahanmuuttajat, kertoo erikoissuunnittelija Ritva Mertaniemi THL:n Vaasan alueyksiköstä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste korostaa osallisuuden vahvistamista. Kansalaisraati on yksi keino saada asiakkaan ääni kuuluviin. THL selvittää myös, millaista uudenlaista osaamista kansalaisten huomioon ottaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollolta.

– Osallisuuteen liittyy koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille siitä, mitä se tarkoittaa eri hallinnon tasoilla. Levitämme hyviä käytäntöjä, joita kansalaisraadeista on saatu Pohjoismaissa. Meillä on jo useita seminaareja suunnitteilla aiheesta ensi vuonna, hän toteaa.

Miksi Vaasassa?
- Suomen ensimmäinen maahanmuuttajien kansalaisraati lokakuussa 2012
- toiseksi eniten maahanmuuttajia pääkaupunkiseudun jälkeen
- vieraskielisten osuus väestöstä lähes 7 prosenttia vuonna 2011
- järjestäjänä Euroopan kotouttamis­rahaston Solid Voice -hanke, joka on Vaasan kaupungin, THL:n, Vaasan yliopiston, Pohjanmaan hyvinvoinnin tutkimuksen ja osaamisen keskittymän sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteishanke


RITVA MERTANIEMI
erikoissuunnittelija
THL

AIRA KURTTI
maahanmuuttotyön johtaja
Vaasan kaupunki