maanantai 26. elokuuta 2013

Aamulehti: Puheenaihe: Islamin opetusta korjattava

Aamulehti: Puheenaihe: Islamin opetusta korjattava 26.8.2013

Tampereen kaupungissa on tietoisesti jätetty islamin opetuksessa noudattamatta opetussuunnitelmaa useita vuosia. Tehtävään valitut epäpätevät opettajat ovat saaneet johtajien ja rehtorien tietäen jättää opettamatta esimerkiksi maailmanuskonnot, islamin monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden, Koraanin sisällön suomeksi, sekä Suomessa asuvien vähemmistöjen asiat.

Oppilaita ei myöskään ole opetettu keskustelemaan asioista, vaan he ovat hyvin epävarmoja, minkä he myös osoittavat varsin aggressiivisella käytöksellä.

Epäpätevät opettajat pitävät koraanikoulua ja ovat aiemmin opettaneet myös rukoilua. Näistä kumpikaan ei kuulu koulun uskonnonopetukseen, mutta toimintaa ei ole estetty konfliktien pelossa.

Konfliktien pelko on turhaa, kun muutamat vanhemmat ja vain muutama rukoushuoneiden edustaja opetetaan noudattamaan koululle asetettuja sääntöjä. Vuosien valvonnan ja opetuksen tason laiminlyönnin pitäisi tänä vuonna loppua. Suurin osa muslimeista tietää, miten koulussa ollaan ja miten pitäisi opettaa.

Riittää, että ”löysän” antaminen lopetetaan, ja aletaan noudattaa Opetushallituksen asettamia määräyksiä. Riitely loppuu, kun ollaan puhtain jauhoin liikkeellä, ja aletaan ajaa lasten etua niin kuin koulussa pitäisi tehdä. Oma ego saa ottaa osumaa, koska ilman sitä ei tulla paremmaksi.

Laiminlyönti on aiheuttanut hämmennystä vanhemmissa. Olisi pitänyt heti alusta alkaen opetussuunnitelmien muuttuessa opettaa opettajat noudattamaan muuttuneita sääntöjä. Kun yksi islamin opettaja alkaa noudattaa opetussuunnitelmaa, ovat hämmennyksissä sellaiset vanhemmat, jotka ovat luulleet epäpätevien islamin opetusta oikeanlaiseksi.

Tehtävä ei ole lainkaan helppo. Epäpätevillä opettajilla ei ole ollut taitoja ja tietoja ymmärtää eurooppalaista ja suomalaista koulun tapaa ajatella. Tästä kärsivät eniten lapset. Heidän oikeuksiaan poljetaan rajusti, ja lapset syrjäytyvät yhteiskunnasta.

Syy on se, etteivät epäpätevät opettajat osaa selittää, millainen paikka Suomi on katsomuksellisesti elää. Suomessa vallitsee niin kristillinen kuin uskonnoton ajattelu. Kumpaakaan ei ilman asianmukaista koulutusta voi selittää tasa-arvoisina katsomuksina islamin kanssa.

Uskonnonvapautta ei ole kerrottu islamia opiskeleville lapsille, vaikka siihen on virkavelvollisuus.

Viikottain olen saanut selittää niin peruskoulun kuin lukion islamin oppilaille, mitä tarkoittaa kristinuskon kolminaisuusoppi ja miten kristinuskon eri muodoissa ymmärretään Jeesus. Heille on opetettu aiemmin, että kolminaisuusoppi tarkoittaa, että kristinusko on polyteistinen uskonto ja siis ääri-islamin näkökulmasta väärä/valheellinen uskonto. Hindut ovat olleet pelkästään lehmien ja buddhalaiset patsaiden palvojia.

Islamin epäpätevät opettajat ovat saaneet aikaan pahaa jälkeä lapsien ja nuorten ajattelulle katsomusten, myös eri islamin muotojen, välisestä tasa-arvosta. Jatkuvasti luokissa on riidelty ja minulta kyselty, kumpi islamin näkökulmista on parempi, sunnalaisuus vai shiialaisuus.

Soppaa on ollut helppo sekoittaa ja keskustelu päättää siihen, etteivät islamin muodot siihen lopu. Helsingissä oppilaat peloissaan väittivät ensin olevansa sunneja, vaikka myönsivät myöhemmin olevansa suufeja tai shiioja.

Takana on opetussuunnitelmassa vaadittujen totuuden, kulttuurin, tiedon ja uskonnon määritelmien jättäminen pois opetuksesta. Lapsille on annettu liian yksinkertainen kuva maailmasta ja islamista.

Totuuksia ja tietoja on pidetty itsestäänselvyyksinä silloin, kun se on järjetöntä. Kulttuuria ja uskontoa ei ilman koulutusta pysty erottamaan toisistaan, koska kummatkin ovat erittäin hankalia käsitteitä.

Tampereella oppilaat ovat pääasiassa shiialaisia. Joukossa on useita suufeja ja myös uskonnottomia muslimeita. Heille kuitenkin opetetaan vain sunnalaista islamia johtuen uskonnollispoliittisista tekijöistä. Tämä ei tietenkään ole opetussuunnitelman mukaista ”oman uskonnon” opetusta.

Islamin opetuksen luokkaan sekoitetaan kaikki eri islamin muodot. Joukossa on niin aleveja kuin erilaisia sekoituksia islamilaisia ja moniuskoisia perinteitä. Jokaisen lapsen perheen katsomusta olisi kyettävä tukemaan. Se ei tapahdu vain sunnalaisuutta opettamalla. Sunnalaisuutta on vain luultu tai väitetty ”yleisislamiksi”, jota se ei ole.

On hyvä tietää, että kaikki muslimit eivät rukoile viittä kertaa päivässä, koska ei sitä Koraanissakaan lue. Kaikki eivät tee pyhiinvaellustaan Mekkaan, jota sitäkään ei Koraanista löydä.

Mielenkiintoista on myös, että Koraanissa näkyvin henkilö on Mooses, ei siis Muhammad, jonka nimeä saa sieltä etsiä täydellä työllä.

Ei pidä sekoittaa Koraania ja perimätietoa, kun opetetaan islamia. Muslimit eroavat toisistaan juuri perimätiedon osalta.

Veijo Fiskaali

Kirjoittaja on VTM sekä filosofian, et:n, islamin ja buddhalaisuuden opettaja