Karjalainen: Lieksa pyristelee irti rasismileimasta

Karjalainen: Lieksa pyristelee irti rasismileimasta 25.8.2013
Karjalainen, pääkirjoitus: Matkalla kohti parempaa tulevaisuutta

Pohjoiskarjalainen Lieksa pyristelee irti saamastaan rasismileimasta. Kaupunginjohtaja Esko Lehdon mukaan tilanne lieksalaisten ja maahanmuuttajien välillä on rauhoittunut, eikä suurempia kahakoita ole ollut puoleentoista vuoteen.

Lieksassa asuu noin 400 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muuttanut kaupunkiin viimeisten neljän vuoden aikana. Lieksaan heidät on houkutellut hyvä asunto- ja koulutustarjonta. Kaupunginjohtaja toivoo, että valtiovalta olisi tukenut Lieksan murrosvuosia enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman tunnistaa lieksalaisten kritiikin.

- Kyllä se on meidän tiedossa, että kunnat kaipaisivat enemmän tukea kotouttamiseen. Stenman huomauttaa, että maahanmuuttotilanne ja palvelurakenteet vaihtelevat kunnittain, eikä ole olemassa yhtä sapluunaa, joka kävisi kaikille.

- Jaamme maahanmuuttajille tietopakettia Suomesta, jotta heillä olisi jotkut perustiedot yhteiskunnastamme heti saapuessaan.

Hallitus on myöntänyt määrärahat kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamiseen työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen. Sinne palkataan noin viisi työntekijää.

- Tarkoitus on myös, että kunnat voisivat myös mentoroida toisiaan.

Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.

-----

Karjalainen, pääkirjoitus: Matkalla kohti parempaa tulevaisuutta

Lieksassa on toteutettu ennakkoluulottomasti maahanmuuttostrategiaa, josta muutkin kunnat voisivat ottaa mallia. Tällä hetkellä Lieksassa asuu noin 400 maahanmuuttajaa (Karjalainen, tänään). Usein unohtuu, että ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat Lieksaan jo parikymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien on opeteltu erilaisten kansallisten kulttuurien yhdessä elämistä suhteellisen pienessä yhteisössä.

Välillä yhteiselo on sujunut paremmin, välillä erilaisuuden sietämisen opettelu on aiheuttanut yhteentörmäyksiä ja niiden seurauksena kielteistä mainetta koko Lieksalle. Täytyy huomata, että mitä rikollista on tehtykin - puolin ja toisin, niin yleensä pieni vähemmistö on teoillaan leimannut suuren enemmistön.

Lieksa ei ole sellainen, millainen julkikuva siitä viime vuosina on syntynyt ja annettu.

Lieksa tarvitsee myönteisiä sysäyksiä. Sellaisia kuin kymmenien miljoonien eurojen biojalostamon hanke (Karjalainen, 24.8.), joka tuo toteutuessaan jopa sata uutta työpaikkaa ja merkittävät muut vaikutukset. Tai kansainvälistä kasvuhakuisuutta hyödyntämään Lieksassa kehitettyä erikoisosaamista, kuten Joptek-yritys tekee.

Myös maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa Lieksa on matkalla kohti parempaa tulevaisuutta. Erittäin myönteinen merkki on, että ensimmäiset maahanmuuttajaoppilaat ovat aloittaneet lukio-opinnot. Nuorille opiskelun avulla sulautuminen ja sopeutuminen uuteen yhteisöön on luontevampaa, mutta kun sitä tekevät myös aikuiset, ovat he rohkaisevia malliesimerkkejä muillekin. Sen jälkeen seuraaville on kaikki aina entistä helpompaa ja luonnollisempaa.

Kielen opiskelu, kouluttautuminen, ammattitaidon hankkiminen ja työnteko on se polku, jota kaikkien on kuljettava suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajien myötä Lieksa on kansainvälistynyt nopeasti. Luontevinta kansainvälistymistä näkee esimerkiksi lasten leikkikentillä. Leikkiessä värillä ei ole väliä.

Sama toteutuu jo nyt myös urheiluharrastuksissa. Lieksan henkinen ilmapiiri rikastuu merkittävästi, kun kansainvälisyyden vuorovaikutus saadaan kaikessa voimassaan kulttuuririentoihinkin.

Lieksassa on huomattu, että maailma on muuttunut pysyvästi myös Lieksassa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa eteenpäin katsomista, kun samalla tiedostetaan, että muutoksesta on tullut jatkuvaa.