Sisäministeriö: Väkivaltainen ekstremismi ilmenee Suomessa rikoksina vain harvoin

Sisäministeriö: Väkivaltainen ekstremismi ilmenee Suomessa rikoksina vain harvoin 27.8.2013
Väkivaltainen ekstremismi Suomessa - tilannekatsaus 2/2013 (pdf)

Ääriliikehdintää käsittelevän tilannekatsauksen mukaan väkivaltaisen ekstremismin määrä on Suomessa edelleen vähäinen, eikä sen katsota uhkaavan valtion turvallisuutta. Yksilötasolla ja paikallisesti ääritoimintaa kuitenkin esiintyy. Tilannekatsaus on järjestyksessään toinen ja sen on julkaissut väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallinen verkosto.

Tilannekatsauksen mukaan Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain alle sata rikosta, joiden motiivin voidaan epäillä liittyvän tekijän kuulumiseen johonkin ääriliikkeeseen. Vuonna 2013 on poliisin tietoon tullut heinäkuun loppuun mennessä noin kolmekymmentä rikosta, joiden motiivin taustalla on yhteys ääriliikkeeseen.

Valtaosassa rikoksista on kyse rasististen skinheadien yksin tai yhdessä tekemistä pahoinpitelyistä. Muutamassa tapauksessa kyse on ollut äärivasemmiston rikoksista ja väkivaltaista ääri-islamia poliisin rikostilastoissa ei ilmene ollenkaan.

Kaikissa skinheadien rikoksista ei ole ollut rasistista motiivia, vaan uhri on ollut valtaväestöön kuuluva. Katsauksen mukaan noin kolmasosassa skinheadien tekemistä väkivaltarikoksista on ilmeinen rasistinen motiivi. Muutamassa tapauksessa rikoksen tutkintanimikkeenä on ollut törkeä pahoinpitely. Tapauksissa ei ole yhtään henkirikosta tai henkirikoksen yritystä.

Äärivasemmiston väkivaltarikoksissa, joita lukumäärällisesti on vuoden 2013 alkupuoliskolla ollut vain muutama, kyse on useimmiten anarkistien tai antifasistien aggressiivisesta käyttäytymisestä mielenosoitusten yhteydessä.

Huolenaiheena henkilöt, jotka matkustavat konfliktialueille

Väkivaltaisen ääri-islamin osalta katsauksessa nähdään vakavana Suomessa asuvien muutamien nuorten muslimimiesten osallistuminen islamilaisissa maissa käynnissä oleviin aseellisiin konflikteihin. Näistä merkittävin tällä hetkellä on Syyrian sisällissota, joka vetää puoleensa taistelijoita eri etnisistä ryhmistä kaikista Euroopan maista ja myös laajemmin.

Viranomaisten arvion mukaan Suomesta on matkustanut Syyriaan pitkälti toistakymmentä henkilöä, ja mahdollisesti enemmänkin. Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan tähän mennessä yksi suomalainen ja yksi Suomessa asunut henkilö on menehtynyt taisteluissa Syyriassa.

Vaikka syyt konfliktialueelle matkustamiseen voivat olla myös humanitaarisia tai kansallismielisiä, arvioidaan valtaosan Suomesta matkustaneista olevan nk. jihadisteja eli uskonsotureita. Nämä henkilöt asettavat itsensä vaaraan konfliktialueella. He voivat myös Suomeen palattuaan muodostaa turvallisuusuhkan lähiympäristössään. Osallistuminen taisteluihin voi joidenkin palaajien kohdalla madaltaa kynnystä väkivallan käyttöön myös kotimaassa. Kansainvälisen kokemuksen mukaan he voivat myös omalla esimerkillään radikalisoida muita ja toimia mielipidejohtajina.

Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy vaatii työtä monella tasolla

Väkivaltaiseen ääriliikkeeseen ajautumisen taustalla vaikuttavat syyt ovat usein yksilöllisiä, ja niiden seurauksena henkilö kokee usein vieraantuneisuutta muusta yhteiskunnasta. Yleisimpiä syitä ovat näköalattomuus, syrjintä- tai eristämiskokemukset kouluissa ja työpaikoilla sekä arvostuksen tai positiivisen sosiaalisen piirin puute. Tehokkaita keinoja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyssä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen.

Sisäministeriö asetti lokakuussa 2012 kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn yhteistyöverkoston. Sen tehtävänä on mm. seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti, välittää tietoa eri viranomaisille ja tehdä aloitteita ennalta ehkäisyn tehostamiseksi. Yhteistyöverkoston työ liittyy valtioneuvoston periaatepäätökseen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta.

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja väkivaltaisen ekstremismin katsaukset: www.intermin.fi/sisainenturvallisuus