Yle: Seinäjoella pakolaisryhmille riittää yksilöllistä ohjausaikaa 28.8.2013
Seinäjoen Kansainvälisyyskeskus kotouttaa maahanmuuttajia yksilöllisesti. Vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo ja pakolaistyöntekijä Armi Itäpalo tekevät työtä päivittäin sekä toimistossa että kentällä auttaen pakolaisryhmiä selviytymään arjesta kielimuurien ja muiden haasteiden edessä.
Seinäjoen Kansainvälisyyskeskuksessa riittää työtä sekä vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piipolla että pakolaistyöntekijä Armi Itäpalolla. Vuosi sitten syksyllä Seinäjoella vastaanotettiin pakolaisryhmiä eri puolelta maailmaa, ja mukana oli muun muassa pakolaisleireillä vuosia asuneita kongolaisia. Tänä vuonna vastaanotettavia ryhmiä ei ole tulossa lisää, tai ainakaan Piipon ja Itäpalon korviin ei ole tietoa kantautunut.
– Kiirettä on tosiaan pitänyt, koska pakolaisten kotouttaminen kestää useita vuosia. Näillä resursseilla meidän nykyiset asiakasryhmämme ovat sopivan kokoisia, eli jos vastaanotetaan lisää ryhmiä, niin kyllä pitää satsata myös resursseihin, sanoo vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo.
Pakolaistyössä haasteita syntyy Piipon ja Itäpalon mukaan sekä kulttuurieroista että kielimuureista. Piippo kertoo asioiden sujuvan parhaiten hyvällä ennakoinnilla.
– Eri maista tulevat ovat tottuneet toimimaan eri tavoilla. Esimerkiksi irakilaiset ovat todella tarkkoja aikatauluista, samoin kuin aasialaiset, jotka ovat aina ajoissa paikalla. Englannin kielellä pärjätään aika harvoin, eli mikäli saatavilla ei ole tulkkia, pitää vain keksiä keinot saada eri asioita selväksi perheille, kertoo Piippo, ja Itäpalo lisää hymyillen:
– Minulla on kalenterin välissä aikamoisia taideteoksia, kun usein perheissä joudun piirtämään asioita paperille, jotta saan tarkoittamani asiat parhaiten perille. Esimerkiksi kello vartin yli kaksi ei tarkoita välttämättä asiakkaalle mitään, joten parasta on piirtää kello viisareineen. Kaikki taidot käyttöön siis.
Liikkumisen vapaus voi yllättää pakolaistyön asiakkaan
Pakolaistyön tärkein tehtävä on kotouttaminen, johon liittyy monia eri puolia. Christina Piippo listaa haasteiksi muun muassa yksilöllisen ajattelun hallitsemisen ja vastuunkantamisen.
– Jos ajatellaan vaikka 25-30 hehtaarin kokoisilta pakolaisleireiltä tulevien kotouttamista, niin siihen liittyy erityisesti se niin sanotusta yhteisöllisestä ajattelusta eroonpääseminen - Suomessa pitää ottaa vastuu tekemisistään itse, ja huolehtia eri asioista. Näitä me opettelemme kodinsiivouksesta lääkärinkäynteihin ja aikatauluihin, Piippo sanoo.
Yksi pakolaisten ilonaiheista on Piipon mukaan liikkumisen vapaus.
– Olemme nähneet ryhmissä sellaisen ilon ja riemun, kun he ymmärtävät, että Suomessa on turvallista liikkua paikasta toiseen, voi mennä kauppaan ja vaikkapa toiselle paikkakunnalle.
"Seinäjoki on hyvä paikka kotiutua"
Kotouttamiseen liittyy myös laaja kirjo opeteltavia asioita kodinhoidosta lähtien.
– Pesuaineet, lattiamateriaalit ja niin edelleen, ne voivat kaikki olla uusia asioita, joita opetamme sitten tulkin kanssa. Joskus joudumme opettamaan nuotioihin tottuneille asiakkaille myös sähköuunin käyttöä, vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo kertoo.
Piippo ja Itäpalo toivovat, että Seinäjoki on pakolaisille turvallinen paikka jatkaa asumista kotouttamisen jälkeenkin.
– Olisi hyvä, jos heidät vastaanotettaisiin siten, että Seinäjoki on heidän uusi kotikaupunkinsa, jossa on mahdollista tehdä myös tulevaisuudensuunnitelmia. Seinäjoella kun ei ole pakolaistyössä isoja asiakasmääriä, niin meillä on mahdollisuus antaa laadukasta ja yksilöllistä ohjausta. Seinäjoki on hyvä paikka kotiutua, sillä täällä moni asia toimii hyvin, kiittelevät Kansainvälisyyskeskuksen Piippo ja Itäpalo.