HS: EU:lta puuttuu maahanmuuttolinja

Helsingin Sanomat: EU:lta puuttuu maahanmuuttolinja 25.8.2013

Viime vuosina iso osa paperittomista maahanmuuttajista on saapunut Eurooppaan kriisimaa Kreikan kautta. Paine on hellittänyt, mutta ongelma odottaa yhä ratkaisua.

Euroopan talouskriisin rinnalle on syntynyt sosiaalinen kriisi, josta voi osin syyttää EU:n epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Näin väittää Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks.

"Ankarat säästötoimet johtivat maahanmuuttokeskustelun kovenemiseen. Rasistiset hyökkäykset ovat lisääntyneet, mutta vain tietyissä maissa, kuten Kreikassa."

Muižnieksin mukaan taloudellinen ja poliittinen kriisi sekä maahanmuuton kaoottinen tilanne ovat yhdistyneet Kreikassa tuhoisalla tavalla.

Viime vuosina noin puolet paperittomien maahanmuuttajien rajanylityksistä Schengen-alueelle on tapahtunut Turkin ja Kreikan rajalla.

"Kun yli 50 000 paperitonta maahanmuuttajaa pyrkii Eurooppaan yhden maan kautta, on turha ihmetellä Kreikan poliittista levottomuutta. Taakkaa ei ole jaettu EU:ssa reilusti, ja äärioikeistoa on ruokittu bensalla."

Vuonna 2005 Varsovaan saatiin pystyyn EU:n ulkorajoja valvova Frontex, jota johtaa Ilkka Laitinen.

"Kreikan ja Turkin raja oli hot spot, mutta viime vuoden elokuussa kiristynyt valvonta ja yhteistyö Turkin kanssa aiheuttivat erittäin voimakkaan muutoksen. Laittomien ylitysten määrä EU-rajoilla romahti viime vuonna puoleen ennätysvuodesta 2011, mutta painetta kertyy jatkuvasti", Laitinen sanoo.

"Yleensä rajanylitykset vain siirtyvät toiseen paikkaan, kuten keskiselle Välimerelle."

Rajavartioinnin perustamisen jälkeen EU on tuloksetta yrittänyt kursia kokoon yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Maahanmuuttopolitiikan tutkimuslaitoksen MPI:n Euroopan toimiston johtaja Elizabeth Collett kertoo, että Espanja on esimerkki maasta, jossa kansalliset ratkaisut toimivat kelvollisesti. Espanjan massatyöttömyys ei ole aiheuttanut voimakasta rasistista reaktiota.

"Ennen kriisiä Espanja myönsi nopeaan tahtiin oleskeluluvan 600 000 paperittomalle maahanmuuttajalle. Asuntokuplan puhjettua ja talouden romahdettua maahanmuuttajien odotettiin palaavan kotimaihinsa, mutta moni jäi. Integraatio on toiminut hyvin."

Kreikassa sitä vastoin ei ole vieläkään kunnollista maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka EU onkin korvamerkinnyt Kreikalle resursseja maahanmuuton ongelmiin.

"Kysymys kuuluu: Voiko EU ostaa yksittäisiltä mailta maahanmuuton ratkaisuja vai pitäisikö sosiaalinen taakka jakaa tasaisesti kaikkien maiden kesken?" Collett heittää.

Vuonna 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi Belgiaa käännyttämästä turvapaikanhakijoita Kreikkaan. Tuomio lopetti käännytykset Kreikkaan myös muissa EU-maissa ja käytännössä mitätöi Dublin II -asetuksen. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemus käsitellään pääasiassa siinä maassa, johon hakija ensimmäisenä saapuu.

Suomen kaltaisiin syrjäisiin maihin päätyy vain murto-osa paperittomista maahanmuuttajista. Välimeren maat, kuten Kreikka, Italia ja Malta, sitä vastoin käsittelevät valtavat määrät turvapaikkahakemuksia.

"Kun muut maat eivät voineet enää käännyttää ihmisiä Kreikkaan, paperittomien maahanmuutosta tuli kertaheitolla kaikkien sopimusmaiden pulma. Vastaukseksi on ehdotettu ongelmamaiden, kuten Kreikan, väliaikaista sulkemista Schengen-alueen ulkopuolelle. Se ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sitä", Collett toteaa.

Dublin-järjestelmän uudistaminen olisi Collettin mielestä hyvä sauma edistää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajiin ei kuulu vain turvapaikanhakijoita, vaan myös työn perässä muuttavia ihmisiä. Eurooppa ikääntyy vauhdilla. Joillain alueilla, kuten Pohjois-Espanjassa ja Itä-Saksassa, tilanne on jo akuutti.

"Maahanmuutolla voidaan lievittää väestörakenteen jyrkkää muutosta. Kasvavien elinkustannusten Eurooppa ei ole ymmärtänyt, ettei tänne välttämättä haluta tulla. Esimerkiksi rahoituksen ja teknologian ammattilaisille löytyy Aasiasta houkuttelevia työpaikkoja."

Pelkkä maahanmuuttopolitiikan harmonisointi ei Collettin mukaan riitä: "Sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden samankaltaisuus edistää työvoiman tasapuolista liikkuvuutta. Luxemburgissa palkat ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Romaniassa."

Myös Laitinen korostaa kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä.

"200 000 laittomasti tulevaa kohti on muutama kymmenen miljoonaa laillisesti Eurooppaan saapuvaa maahanmuuttajaa."