HS: Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Helsingin Sanomat: Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa 26.8.2013
Väitöskirja: Rasinkangas, Jarkko. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla. (pdf)

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi. Näin sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.

HS kertoi maanantaina köyhien romanisiirtolaisten asuttamasta talosta Saksan Duisburgissa, jossa ongelmat ovat kärjistyneet.

Kaupungin keskiluokkainen naapurusto järkyttyi, kun köyhiä romanialaisia muutti kerralla tuhatkunta. Naapureita on rasittanut sotku, meteli ja rikollisuus. Lisäksi pelkoa on aiheuttanut äärioikeiston liikehdintä.

Turun maahanmuuttajavaltaista Varissuon kaupunginosaa tutkinut Rasinkangas sanoo, että Suomessa maahanmuuttajaväestön keskittymistä on tapahtunut kaupunginosittain.

Asukkaat näissä kaupunginosissa edustavat yleensä kymmeniä eri kansallisuuksia. Varissuollakin puhutaan seitsemääkymmentä kieltä.

Rasinkangas väitteli perjantaina Turun yliopistossa asuinalueiden sosiaalisesta eriytymisestä Turun kaupunkiseudulla.

Turun ja Helsingin asuntopolitiikan välillä on Rasinkankaan mukaan selkeitä eroja. Helsingissä on vuosikymmenten perinne asuinalueiden sosiaalisesta sekoittamisesta. Uusille alueille rakennetaan vuokra- ja omistusasuntoja samassa suhteessa.

Turussa tällaista ohjelmallista tavoitetta ei ole, ja siksi halpojen vuokra-asuntojen kaupunginosiin on muuttanut paljon juuri maahanmuuttajia.

"Turussa on pikku hiljaa annettu maahanmuuttajien keskittyä tietyille alueille eikä kehityskulkua ole ohjattu mitenkään. Vasta sitten on havahduttu, kun maahanmuuttajia on ollut niin paljon, että päiväkodeissa ja koulussa on tarvittu lisäresursseja pienempiin ryhmäkokoihin", Rasinkangas sanoo.

Turun Varissuolla maahanmuuttajien osuus on liki 40 prosenttia. Myös Lausteen ja Halisten kaupunginosissa heidän osuutensa nousee noin 30 prosenttiin.

Helsingin itäisissä kaupunginosissa maahanmuuttajien osuus hipoo enimmillään 20 prosenttia. Tutkija Katja Vilkunan selvityksen mukaan joissakin yksittäisissä kortteleissa tosin 60 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajakeskittymät näkyvät kuntien kuluissa, mutta muuten epäkohdat ovat Rajakankaan mukaan suhteellisia. Rikostilastoissa on Varissuolla joitakin piikkejä, mutta pahoilta ongelmilta on vältytty.

"Rikostilastoja tutkimalla näkee, että kyse on lähinnä 2–3 ihmisestä, jotka ovat todella ahkeroineet", Rajakangas sanoo.

Viranomaisille on ollut helpottavaa, kun perisuomalainen viinankäyttö ei aiheutakaan enää niin paljon ongelmia.

"Työntekijät sanovat, että työ on osittain jopa helpompaa, koska he kokevat pystyvänsä aidosti auttamaan ihmisiä", Rajakangas sanoo.

Tutkijat ovat jossain määrin erimielisiä siitä, miten paljon maahanmuuttajien lisääntynyt määrä heijastuisi kantaväestön pakona tietyiltä asuinalueilta. Tämä tukisi asuinalueiden eriytymistä.

Pääkaupunkiseudulla tästä on nähty viitteitä, mutta Rajakangas ei allekirjoita kehityskulkua Turussa.

"Kun olen analysoinut 2000-luvun tilastoja Varissuolta, sieltä ei löydy sellaista pistettä, josta näkisi, että ihmiset ovat alkaneet lähteä", Rajakangas sanoo.

Varissuon kantaväestössä on paljon eläkeikäisiä, joten nuorten maahanmuuttajaperheiden saapuminen nostaa heidän suhteellista osuuttaan selvästi.