HS: Syyrian pakolaiset kuumensivat Helsingin päättäjät

Helsingin Sanomat: Syyrian pakolaiset kuumensivat Helsingin päättäjät 13.11.2013

Työministeri Ihalainen ja suuret kaupungit käsittelevät Syyrian pakolaisasiaa ensi viikolla. Silloin selviää, ottaako myös Helsinki kiintiöpakolaisia vastaan.

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi keskiviikkona värikkään keskustelun Syyrian pakolaisten sijoittamisesta Suomeen. Rkp:n valtuustoryhmää vetävä Björn Månsson kysyi valtuuston kyselytunnilla, kuinka monta syyrialaista Helsinki on valmis vastaanottamaan kiintiöpakolaisena.



Työministeri Lauri Ihalainen (sd) keskustelee ensi viikolla Suomen suurimpien kaupunkien kanssa siitä, miten Syyrian pakolaiset sijoitetaan Suomeen. Hallitus päätti syyskuussa kasvattaa Suomen pakolaiskiintiötä 300 pakolaisella Syyrian kriisin takia. Tämä tarkoittaa, että Suomi ottaa ensi vuonna vastaan 1 050 pakolaista 750 sijaan. Tuosta määrästä 500 on syyrialaisia.

Helsinki ei ole toistaiseksi ottanut kiintiöpakolaisia vastaan kuin erityistapauksissa, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) sanoi. Ensi viikon jälkeen selviää, muuttaako Helsinki käytäntöään.

"Kyse on siitä, onko Helsinki kiintiöiden jaossa mukana vai ei ja miten se vaikuttaa muun Suomen päätöksentekoon", Pajunen sanoi.

Pajusen mielestä ei ole sinänsä mitään merkitystä, mitä Helsinki kiintiöiden suhteen päättää: sosiaali- ja terveysviraston arvion mukaan noin 80 prosenttia Helsingissä asuvista pakolaisista on alun perin sijoitettu muualle kuin Helsinkiin.

Valtuustossa aihe herätti kirjavan ja pitkän keskustelun. Juoni oli se, että perussuomalaiset vannoivat tiukan pakolaislinjan nimiin, muut olivat pakolaismäärien kasvattamiselle avoimempia. Tämän laittoi merkille myös perussuomalaisia vetävä Harri Lindell.

"Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset ja muut ovat vastakkain. Eiköhän se teidänkin järki palaudu pätkittäin", Lindell sanoi.

Jussi Halla-ahon (ps) mielestä Helsingin kotouttamispolitiikka on jo nyt epäonnistunutta. Hän pelkäsi pakolaismäärän kasvattamisen johtavan vain alueiden välisen eriytymisen kasvuun.

"Keskeinen syy, miksi maahanmuuttajat muuttavat muualta Suomesta Helsinkiin on se, että he asuvat mielellään maanmiestensä seurassa ja läheisyydessä. Juuri tällaisten etnisten enklaavien syntyminen edistää gettoutumista", Halla-aho sanoi.

Tämä herätti runsaasti vastaväitteitä.

"Olen pettynyt siihen, että joillain valtuutetuilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että jos jossakin asuu paljon maahanmuuttajia, niin kyseessä on heti getto", Jape Lovén (sd) sanoi.

"Mistään gettoutumisesta ei voi Helsingissä oikeasti puhua. Alueiden segregaatio ei ole pelkästään maahanmuuttajia koskeva kysymys", Tuomas Rantanen (vihr) huomautti.

Kiintiöpakolaisten vastaanottamista vastustettiin myös suomalaisten köyhien edun vastaisena.

"En ole ikinä kuullut, että puhuisimme näin kauan helsinkiläisten vähäosaisten asioista. En tiedä, onko meidän maahanmuuttopolitiikkamme onnistunutta vai ei, mutta toivoisin, että hoitaisimme ensin meidän omien vähäosaisten ongelmat kuntoon", René Hursti (ps) sanoi.

Skp:n Yrjö Hakasen mielestä on kylmää väittää, ettei Helsingillä olisi rahaa vastaanottaa syyrialaisia.

"Ihmettelen sitä kovuutta, millä valtuutettu Halla-aho sulkee silmänsä miljoonia syyrialaisia koskevalta kriisiltä. Sen rinnalla Helsingin talousongelmat ovat eri planeetalta."

Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tutkinut ja joka otetaan Suomeen eduskunnan päättämässä vuosikiintiössä, yleensä pakolaisleiriltä.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta oman maansa ulkopuolella jättämällä turvapaikkahakemuksen tiettyyn maahan. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija saa uudessa asuinmaassaan pakolaisaseman.

Helsinki on vastaanottanut tänä vuonna runsaat 540 turvapaikanhakijaa. Heistä 17 on syyrialaisia.