HS: EIT tutkii, rikkooko burkakielto ihmisoikeuksia

Helsingin Sanomat: EIT tutkii, rikkooko burkakielto ihmisoikeuksia 5.11.2013

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tutkii, rikkooko kasvot peittävien huivien käyttökielto ihmisoikeuksia. Kiellosta on Strasbourgiin valittanut 23-vuotias ranskalaisnainen, joka kuvailee itseään hartaaksi muslimiksi.

Naisen mukaan burkien ja niqab-huivien kielto rikkoo useita ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksia. Kielto loukkaa naisen mielestä ensinnäkin hänen yksityiselämänsä suojaa, koska hän ei saa julkisella paikalla pukeutua haluamallaan tavalla. Lisäksi kielto rikkoo uskonnon- ja sananvapautta.

Naisen mielestä burkakielto merkitsee myös epäinhimillistä kohtelua. Nainen joutuu elämään jatkuvassa rangaistuksen pelossa, ja häneen kohdistuu myös häirintää ja syrjintää.

Nainen painottaa valituksessaan, että hän käyttää kasvot peittävää huivia omasta tahdostaan. Aviomiehen tai muiden perheenjäsenten painostus ei siis ole vaikuttanut asiaan. Nainen myös huomauttaa, ettei hän käytä niqabia aina, mutta hän haluaa itse päättää, milloin hän pukeutuu siihen.

EIT teki harvinaisen päätöksen käsitellä asian suoraan suuressa jaostossa. Tämä kuvastaa sitä, että EIT pitää tapausta periaatteellisesti erittäin merkittävänä.

Burkakielto tuli Ranskassa voimaan lokakuussa 2010. Sen jälkeen myös Belgia kielsi kasvot peittävien huivien käytön.

Eläkkeellä oleva kansainvälisen oikeuden professori Lauri Hannikainen arvioi, että kasvot peittävälle pukeutumiselle voidaan asettaa rajoituksia. Rajoitusten on kuitenkin oltava välttämättömiä.

"On tilanteita, joissa ihmisen henkilöllisyys täytyy voida todentaa. Monissa Euroopan maissa myös katsotaan, että mielenosoituksissa kasvojen pitää olla näkyvissä, koska jos mielenosoituksista tulee väkivaltaisia, sitten ei pystytä identifioimaan väkivaltaan turvautuneita henkilöitä", Hannikainen pohtii.

EIT:n suhtautuminen uskonnollisiin tunnuksiin on Hannikaisen mukaan aiemmin vaihdellut sen mukaan, mikä uskonto on ollut kyseessä.

"Täytyy sanoa pettymyksekseni, että lähes kaikki ratkaisut ovat menneet kristittyjen hyväksi ja muslimien, muiden vähemmistöjen ja uskonnottomien tappioksi. Sen takia tässä nykyisessäkään tapauksessa en olisi niin tavattoman optimistinen valittajan kannalta."

Hannikainen ei uskalla ennustaa, mihin tulokseen EIT tässä tapauksessa päätyy. Hän kuitenkin arvioi, että uskonnonvapautta koskevalla väitteellä on parhaat menestymisen mahdollisuudet.

"Ovathan nämä Ranskan ja Belgian kiellot tarpeettoman laajoja. Minun mielestäni ne eivät sovi eurooppalaiseen ihmisoikeusajatteluun."