Yle: Castells: Suomen epäsolidaarisuus muita maita kohtaan voi vielä kostautua

Yle: Castells: Suomen epäsolidaarisuus muita maita kohtaan voi vielä kostautua 7.11.2013
Yle: Himasen 400-sivuinen raportti julki: "Suomessa on henkinen kestävyysvaje"
Yle: Soini Himas-raportista: Hämmästyttävää
Uusi Suomi: Manuel Castells: Ilman apua Suomi olisi osa Neuvostoliittoa
Manuel Castells, Pekka Himanen (toim.)Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma (pdf)

Himasen tutkimusryhmän toinen vetäjä, professori Manuel Castells sanoo olevansa surullinen muukalaisvihamielisyyden lisääntymisestä Suomessa. Hänen mielestään Suomen sulkeutuminen on turhaa.

Professori Manuel Castells antoi suorasanaista palautetta Suomen muukalaisvihamielisestä kulttuurista. Hän kommentoi asiaa useaan otteeseen filosofi Pekka Himasen ryhmän tutkimuksen julkaisun jälkeen.

Castells sanoi vierailleensa Suomessa vuosien aikana useaan otteeseen ja olevansa surullinen viime vuosien kehityksestä. Hän harmittelee asiaa erityisesti siksi, että ennen Suomi ja Skandinavia olivat muille maille hyviä esimerkkejä suvaitsevaisuudesta ja solidaarisuudesta.

Castellsin mielestä Suomi on lähtenyt puolustuskannalle täysin turhaan. Hänen mielestään ongelmia koituu päinvastoin siitä, jos Suomi sulkeutuu eikä lähde mukaan kansainväliseen kehitykseen.

Castells sanoi, että ongelmia voi syntyä myös suomalaisten epäsolidaarisesta suhtautumisesta eteläeurooppalaisten ongelmiin. Hän huomautti, että maiden nykyiset talousongelmat eivät ole niiden tavallisten kansalaisten syytä. Castells sanoi, että Suomen nykyinen asenne saattaa vielä myöhemmin kostautua, sillä se on rikkonut solidaarisuuden sidettä ihmisten välillä.

___________________________________

Yle: Himasen 400-sivuinen raportti julki: "Suomessa on henkinen kestävyysvaje"

Raportin mukaan henkinen kestävyysvaje on Suomelle suurempi haaste kuin talouden ja hyvinvoinnin kestävyysvaje. Himasen tutkimusryhmän raportti julkistettiin tänään.

Filosofi Pekka Himasen ryhmän raportin mukaan Suomessa on henkinen kestävyysvaje. Sitä pidetään suurempana yhteiskunnallisena haasteena kuin hyvinvoinnin ja talouden kestävyysvajetta.

Suomen ongelmien katsotaan liittyvän erityisesti luovuuden ja hyvinvoinnin kulttuuriin. Ongelmina pidetään erityisesti Suomessa vallitsevaa häpeän ja kateuden ilmapiiriä, jossa epäonnistumista pidetään henkilökohtaisena häpeänä, mutta jossa ei myöskään hyväksytä toisten onnistumista.

Kriittistä suhtautumista maahanmuuttoon pidetään paitsi kulttuurisena myös taloudellisena ongelmana, varsinkin kun se on perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen heijastunut laajasti myös muihin puolueisiin.

Sen sijaan Suomessa vallitsevaa kansainvälisesti poikkeuksellista luottamuksen kulttuuria pidetään suurena kansallisena voimavarana, jonka varassa muutokset ovat mahdollisia.

Hyvinvointivaltio pakko uudistaa

Raportin mukaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on välttämätöntä päivittää, koska nykyinen järjestelmä ei enää toimi. Nykykehityksellä esimerkiksi vuoden 2030 tilanne olisi Suomessa mahdoton, koska silloin joka kolmas yli 15-vuotias olisi eläkkeellä.

Raportin mukaan uudistus pitää tehdä niin, että kaikki kokisivat hyötyvänsä kokonaisuudesta. Toistaiseksi uudistaminen ei ole edennyt, koska kaikki osapuolet puolustavat omia valtaintressejään.

- Vaihtoehdot ovat siis politikointi tai yhdessä onnistuminen, raportissa todetaan.

Sen mukaan uudistusta kaipaavat lähes kaikki hyvinvointiyhteiskunnan suuret linjat: pitäisi siirtyä puutteiden korjaamisesta hyvinvoinnin edistämiseen, siirtyä jälkeenpäin reagoinnista ennakoivaan toimintaan, alkaa kohdella ihmisiä subjekteina eikä objekteina, käsitellä hyvinvointia kokonaisuutena eikä sen osina ja siirtyä kohti osallistavampaa yhteiskuntaa.

Arvokas elämä

Raportin keskeinen viesti on, että kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään on nostettava kansalliseksi tavoitteeksi. Himanen on edistänyt ajatusta arvokkaasta elämästä myös aiemmissa töissään.

Hän määrittelee raportissa arvokkaan elämän siten, että "ihminen kokee terveellä tavalla oman arvokkuutensa, jonka pohjalta hän voi nähdä toisten ihmisten vastaavan arvokkuuden - lopulta kaikki kulttuuriset ja sukupolvirajat ylittäen maailmanlaajuisesti ja myös tulevien sukupolvien suhteen."

Tätä toteutettaisiin käytännössä uudistamalla hyvinvointivaltio, siirtymällä ekologiseen talouteen, ottamalla arvokkaan elämän ideologia osaksi koulujen kasvatustyötä, muuttamalla suomalaista johtamis- ja työkulttuuria sekä muuttamalla poliittista johtajuutta visionäärisempään suuntaan.

Pekka Himasen ja Manuel Castellsin tutkimusryhmän noin 400-sivuinen tutkimus julkaistiin tänään. Siinä on käyty läpi kuuden case-tutkimuksen avulla erilaisia malleja yhdistää nykyisen informationaalisen ajan kehitys sekä inhimillinen kehitys. Suomen osuus on vain osa tutkimuskokonaisuudesta.

_________________________________

Yle: Soini Himas-raportista: Hämmästyttävää

Himasen raportti joutui heti julkistamisensa jälkeen opposition hampaisiin eduskunnassa. Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia harmittaa puolueen joutuminen Himasen silmätikuksi.

Himasen raportti löytää perussuomalaiset syypäiksi Suomen suljettuun ilmapiiriin. Himasen mukaan perussuomalaisten menestys on tyrehdyttänyt Suomelle tuikitarpeellisen maahanmuuton. Lisäksi puolueen vastarinta EU:n tukipaketteja kohtaan on johtanut Euroopan-laajuiseen solidaarisuuden murentumiseen.

- Tämä on kyllä hämmästyttävää ja täytyy sanoa, että ne kohdat, mitkä perussuomalaisia koskee koskien maahanmuuttopolitiikka ja EU-tukipaketteja, niin kyllä ne on alle kaiken riman, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini jyrisee.

Soini luonnehtii Himasen tekstiä "poliittiseksi arvioinniksi".

- Kuka sen tutkimuksen tilasikaan, Soini kyselee.


___________________________________

Uusi Suomi: Manuel Castells: Ilman apua Suomi olisi osa Neuvostoliittoa

Kestävän kasvun malli –tutkimuksen tänään julkistaneet filosofi Pekka Himanen ja espanjalainen professori Manuel Castells ovat huolissaan ksenofobian eli vieraan pelon ja sulkeutumisen ilmiön kasvusta Suomessa.

–Suomella on korkea maine maailmalla, ja nyt se on menettämässä tämän maineen, koska ksenofobinen trendi on kasvanut yhteiskunnassa, Castells sanoi medialle tiedotustilaisuudessa.

Castells kertoi olleensa ”16-vuotta Suomen ystävänä” ja huomanneensa maassa kasvavaa pulaa solidaarisuudesta muuta Eurooppaa, erityisesti Etelä-Euroopan kriisimaita kohtaan.

–Pitäisi muistaa, että maailma auttoi Suomea yhdessä vaiheessa historiaa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa. Olitte itse sodassa, mutta se ei olisi riittänyt, Castells sanoi.

Hänen mielestään näyttää siltä, että osa suomalaisista ei halua olla eurooppalaisia.

–Suoraan sanottuna olen erittäin huolestunut Suomen tulevaisuudesta. Onneksi suurin osa suomalaisista ei ajattele näin, Castells sanoi.

–Mutta jos ette ajattele vakavasti, tämä asia tuhoaa teidät, hän lisäsi.

Himanen arvostelee tutkimuksessa maahanmuuttokriittisyyttä, mutta kiistää arvostelleensa perussuomalaisia.

–Suomen kannalta iso kysymys menee kaikkien puoluerajojen yli, että halutaanko me olla kansainvälisesti avoin, globaalissa maailmassa menestyvä ja vastuullinen toimija, Himanen sanoo.

Hänen mielestään ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia, myös perussuomalaisia.

Tutkimuksessa Himanen kertoo, että Suomen kannattaisi ottaa 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi, koska silloin yhteiskunnan kestävyysvaje pienenisi kahdella miljardilla eurolla.

–Laskelmat kyllä osoittavat, että toisin kuin usein toistetussa ilmaisussa ”maahanmuuttajat tulevat viemään hyvinvointimme” toisasiassa tutkimuksessamme esitetyn perusteella maahanmuuttajat tuovat hyvinvointimme, Himanen kirjoittaa tutkimuksen yhteenvedossa.

Parhaimmillaan Suomi voisi hänen mielestään luoda innovatiiviselle yrittäjyydelle houkuttelevan ympäristön, joka vetäisi puoleensa luovia yrittäjiä eri puolilta Eurooppaa ja laajemminkin.