Satakunnan Kansa: EU, ristiriitoja ja viidakoita

Satakunnan Kansa: Petri Hakala: EU, ristiriitoja ja viidakoita 17.11.2013

Kansalaiset ovat yhä tyytymättömämpiä Euroopan unioniin, mutta samaan aikaan europarlamentin valta on vahvistunut. Ensi kevään eurovaaleissa nähdään miten protestihenki kanavoituu. Äänestysprosentti oli viimeksi dramaattisen alhainen, vain 40 prosenttia, mikä on demokratian kannalta surkeaa.

Euroopassa oikeistopopulistiset puolueet yhdistävät voimiaan. Niiden käyttövoimana ovat kansallismielisyys, tahto vapaakaupan rajoittamiseen sekä maahanmuuton vastustaminen. Suomessa perussuomalaiset ovat puolueista eniten profiloituneet EU-tukipakettien vastustamiseen.

EU-kriittisiä puolueita on kahdenlaisia. Toiset haluavat erota EU:sta ja toiset haluavat uudistaa unionia. Perussuomalaiset kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.

On hyvä muistaa, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu, vaikka tätä harvemmin alleviivataan.

Ilman EU:ta Suomi ei olisi selvinnyt yhtä hyvin murroksesta, kun Neuvostoliitto kaatui ja vientiteollisuuden suunnitelmilta putosi pohja. Perusteltua on silti kysyä, olisiko Ruotsin malli eli oman valuutan säilyttäminen ollut Suomelle parempi.

Suhde EU:hun on ristiriitainen. Tyytymättömyys lisääntyy, mutta äänestäminen EU-vaaleissa ei innosta.

Perussuomalaisilla olisi loistava tilaisuus, mutta puheenjohtaja Timo Soini on päättänyt pitää puolueensa hallituskelpoisena. Euroopan oikeistopopulisteihin halutaan pitää selvä pesäero, mikä varmasti kismittää perussuomalaisten toista laitaa.

Ranskalainen Marine Le Pen ja hollantilainen Geert Wilders ovat ilmoittaneet vievänsä puolueensa yhtenäisinä toukokuun vaaleihin.

Euroopassa epäluottamus EU:ta kohtaan on syvintä Kreikassa, Espanjassa ja Englannissa. EU-maiden omissa parlamenteissa kriittinen suhtautuminen kanavoituu kovin eri tavoin. Itävallassa EU-kriittiset puolueet keräsivät 30 prosenttia äänistä parlamenttivaaleissa, mutta esimerkiksi Espanjassa unionia vastustavat liikkeet eivät ole nousseet puolueiksi.

EU on keskellä talouskriisiä. Tuntuu kuin talouskomissaari Olli Rehn ja kumppanit vaeltaisivat viidakosta toiseen.

Unioni on yhtä vahva kuin se heikoin lenkki. Tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia äänestäjistä ärsyttää erityisesti toisten maiden tukeminen. Kriisi pitää yhteisen edun nimissä selvittää. Samalla voi kuitenkin käydä niin, että yhä enemmän kansallista päätösvaltaa siirtyy pois huomaamatta. Ei voi olla niin, että EU kriisin ratkaisemisen kylkiäisenä ajautuu liittovaltioksi.

Perussuomalaiset haluavat olla aktiivisia EU-kriittisten voimien yhdistämisessä EU-parlamentissa. Puolue haluaa uudistaa unionia ja pysyä erillään äärioikeistolaisista ja ryhmistä, jotka haluavat ulos EU:sta.

Maahanmuutosta keskustelu on edelleen jonkinlainen tabu Suomessa. Asiasta pitäisi pystyä puhumaan asioiden oikeilla nimillä ilman, että välittömästi uhkaa leimaaminen rasistiksi.

Julkinen talous on kriisissä ja työttömyys kasvussa, mutta pidemmällä tähtäimellä Oy Suomi Ab tarvitsee pyöriäkseen lisää työvoimaa. Maahanmuuttajalta se edellyttää sitoutumista maan tapoihin ja yhteisiin sääntöihin.

Maahanmuuton vastustajien kannattaisi etsiä käsiinsä sukulainen tai tuttava, joka 1960-luvulla muutti töiden perässä Ruotsiin Volvon tai Maraboun tehtaan kupeeseen.

Miltä hänestä tuntui tehdä työtä uudessa kulttuurissa, sitoutua vieraaseen kieleen ja uuteen yhteiskuntaan?

Ruotsissa maahanmuuttajien sitouttaminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut. Monien kaupunkien lähiöistä on syntynyt maahanmuuttajien asuttamia slummeja, joihin kantaväestöllä ei ole mitään asiaa.

Tarina jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicista on upea, mutta kaikille etnisten slummilähiöiden kasvateille ei käy yhtä hyvin.