HS: Eriytyminen kiihtyy kaupunkien lähiöissä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Eriytyminen kiihtyy kaupunkien lähiöissä 27.11.2013
Aamuset: Asuntoministeri Pia Viitanen: Asuinalueiden eriytyminen pysäytettävissä

Lähiöiden eriytyminen voimistuu. Tutkimukset ja tilastot kertovat asuinalueiden jakautumisesta entistä selvemmin "hyviin" ja "huonoihin". Hyviin halutaan muuttaa, ja huonoista pyritään pois.

Suomessa vallitsee yhä suuri yksimielisyys siitä, että eriytymiskehitys tekee hallaa yleiselle viihtyvyydelle ja tasa-arvolle. Eriytymisen estäminen on kannatettava pohjoismainen periaate, johon päätöksenteossa pitää edelleenkin nojata. Ei ole kenenkään etu, että kaupunkien lähiöiden eriytyminen jatkuu.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd) painottaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä eriytymisen pysäyttämisessä. Vastakaikua hän on saanut saman puolueen ministerikollegoilta eli peruspalveluministeri Susanna Huoviselta ja opetusministeri Krista Kiurulta.

On tietysti itsestään selvää, että lähiöiden ongelmia ei ratkaista vain yhdessä ministeriössä. Eriytymisen konkreettinen tulos on se, että sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset seuraamukset kasaantuvat tietyille alueille.

Erillisen ja irrallisen puuhastelun aika on nyt ohi. Pitää mennä ongelmien ytimeen mahdollisimman laajalla rintamalla.

Lähiöiden kuntoon laittamista pohdittiin tiistaina Säätytalolla ministeri Viitasen järjestämässä asiantuntijakeskustelussa. Uusia lääkkeitä ei löytynyt – eikä niin odotettukaan – mutta eri alojen edustajat esittivät näkemyksiään lähiöiden tilasta ja tulevaisuudesta. Eriytymisen olemassaoloa ja uhkia ei kiistänyt kukaan.

Eriytyminen heijastuu etenkin koulujen tilanteeseen. Mikään koulu ei pysty enää tasaamaan oppilaiden valikoitumisesta johtuvia tasoeroja. Oppilaiden taidoissa voi olla parinkin kouluvuoden ero. Tämä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla.

Ministeri Kiurun valtiosihteerin Pilvi Torstin mukaan koulujen eriytymiseen vaikuttaa kolme seikkaa: alueen koulutustaso, alueen työttömyysaste ja maahanmuuttajien osuus alueella. Tämän tosiasian täytyy ohjata toimia.

On tärkeää, että koulujen erojen kasvu pysäytetään. Tämä ehkäisee osaltaan myös asuinalueiden eriarvoistumista. Yksittäisen ihmisen kannalta asian merkitys on vielä suurempi, sillä koulutustaso ennustaa hyvin tarkkaan tulevaa työllistymistä.

Koulujen erityistoimiin annettavia valtionavustuksia pitää suunnata alueille, joilla niistä saadaan suurin hyöty. Nyt rahaa on käytössä yhteensä noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Heikoilla alueilla tarvitaan lisäpanostusta pieniin ryhmäkokoihin, erityisopetukseen sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön.

Myös maahanmuuttajien ja etenkin maahanmuuttajataustaisen nuorison tukeminen on avainasemassa, jotta alueiden eriytyminen voidaan pysäyttää. Päättäjien ei kuitenkaan pidä asennoitua ihmisiin holhoavasti. Lähiöiden parannussuunnitelmissa pitää kuulla myös maahanmuuttajia – kuten muitakin asukkaita. On ylimielisyyttä sanella ulkopuolelta, millaista on oikeanlainen yhteisöllisyys tai millainen on oikea ihannelähiö.

Ongelmatapaukset vaativat eri viranomaisten yhteistoimintaa. Poliisin mukaan maahanmuuttajanuorukaisten Itä-Helsingissä tekemien katuryöstöjen määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Ratkaisua on lähdetty etsimään mallista, jossa nuorelle ja tämän koko perheelle tarjotaan laajaa asiantuntija-apua heti kiinni jäämisen jälkeen.

Yksi tehokkaimmista rokotteista eriytymistä ja eriarvoistumista vastaan on työllisyysasteen nostaminen. Työn tekeminen sitoo yksilön yhteiskuntaan ja antaa mielekästä tekemistä. Siksi lähiöiden kehittämiseen tarvitaan myös työ- ja elinkeinoministeriön panosta. Kyse ei saa olla vain ongelmien korjaamisesta, sillä ennalta ehkäisevä työ tulee halvemmaksi. Työllisyyden tukeminen koituu koko lähiön eduksi.

_____________________________

Aamuset: Asuntoministeri Pia Viitanen: Asuinalueiden eriytyminen pysäytettävissä

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) arvioi, että asuinalueiden eriytyminen on pysäytettävissä yhteistyöllä.

– Lähiöiden kehittäminen vaatii sektorirajojen häivyttämistä ja viranomaisten rajatonta yhteistyötä. Asuinalueiden eriytyminen voidaan pysäyttää vain yhteistyöllä, ei pelkästään asuntopolitiikan, kaupunkisuunnittelun tai korjausrakentamisen keinoin. Tarvitaan hyvää peruskoulutusta, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita, maahanmuuttajien kielikoulutusta, alueellisia työllistämispalveluja, kulttuurin viemistä lähiöihin ja paljon muuta, sanoo asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Asuntoministerin ”Pyöreä pöytä” kokosi joukon asiantuntijoita keskustelemaan lähiöiden tilasta ja tulevaisuudesta. Keskeiseksi kysymykseksi nousivat eriarvoistumisen pysäyttäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta.

– Tarvitsemme ennaltaehkäisevää toimintaa tulipalojen sammuttamisen sijaan. Lähiöiden ongelmat eivät usein synny niissä itsessään vaan ovat seurausta yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista, jotka kiteytyvät lähiöissä. Niihin on myös vastattava laajalla rintamalla ja yhteiskunnallisesti, ei lähiöitä osoittelemalla, arvioi Viitanen.

– Jokainen tarvitsee kodin lisäksi yhteisön johon kiinnittyä. Parhaimmillaan nämä kaksi voivat yhdistyä omassa asuinyhteisössä. Liian monen ongelman taustalla ovat yksinäisyys ja osattomuus. Näihin asioihin voidaan puuttua luomalla matalan kynnyksen palveluita, joissa ennaltaehkäisyyn päästään ajoissa, painotti peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.).

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd.) korosti koulutuksellista tasa-arvoa keinona vähentää eriytymistä.

– Useat tutkimukset kertovat eriarvoistumisen lisääntymisestä, mikä näkyy kasvavina eroina oppimistuloksissa. Yksi eriytymiseen johtava tekijä ovat kouluvalinnat etenkin kaupunkiseuduilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan päättämässä toista kertaa 23 miljoonan euron erityisavustuksesta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Avustuspäätöksissä huomioidaan erityisesti koulut, joiden lähialueilla väestön koulutustaso on heikko, työttömyysaste korkea sekä maahanmuuttajien väestöosuus korkea. Nämä kolme mittaria selittävät valtaosan koulujen välisistä oppimistuloseroista, lausui Torsti.

Viitanen kutsui tilaisuutta lähtölaukaukseksi hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämiseksi.

– Aion jatkaa keskusteluja muiden ministeriöiden kanssa, jotta lähiöiden asukkaiden työllisyyttä voidaan parantaa ja tehdä lähiöistä viihtyisämpiä ja turvallisempia. Vastuutan Asuinalueiden kehittämisohjelman johtoryhmän myös pohtimaan konkreettisia ehdotuksia poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi niin valtionhallinnossa kuin kunnissa. Vain näin palvelut saadaan nivellettyä aidosti yhteen asukkaiden parhaaksi, Viitanen summasi.