Vantaan Uutiset: Viharikosten määrä putosi Vantaalla - myös ääriliikehdintä vaisua

Vantaan Uutiset: Viharikosten määrä putosi Vantaalla - myös ääriliikehdintä vaisua 19.11.2013

Viharikosten määrä on pudonnut Suomessa selvästi. Poliisi tilastoi viime vuonna 732 epäiltyä viharikosta. Vuonna 2011 niitä kirjattiin 919 ja edellisvuonna 860.

Sama laskutrendi näkyy Vantaankin tilastoissa. Asiantuntijoiden mukaan yksittäiset viharikosten tekijät ovat mellastaneet Vantaalla aiempaa vähemmän, eikä vähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaista ääriliikehdintää ole tullut ilmi.

Vantaalla viharikoksia kirjattiin viime vuonna 45, kun 2011 luku oli 58. Lasku on jatkunut jo vuosia, sillä vuonna 2008 niitä tilastoitiin 76. Itä-Uudenmaan poliisi on tilanteeseen tyytyväinen, vaikka tiedossa on, että iso osa viharikoksista jäänee piiloon.

– Emme ole joutuneet tänä vuonnakaan miettimään erikseen, mitä viharikosten takia on tehtävä, kertoo rikosylikomisario Timo Nyyssönen.

Viime vuosina ovat vähentyneet etenkin seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vammaisuuteen kohdistuneiden viharikosten määrät. 2008 tällaisia kirjattiin Vantaalla 26, viime vuonna enää neljä. Myös viharikoksiin luokiteltujen rasististen rikosten määrä on laskenut: 2012 niitä tuli esille 41, vuonna 2008 50.

Silti Vantaalla kirjattiin viime vuonna kolmanneksi eniten rasistisia rikoksia Suomessa, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Tero Tihveräinen. Vain Helsinki (192 rikosta) ja Espoo (42) menivät edelle.

Yleensä viharikoksesta epäillyllä ei ole yhteyksiä järjestäytyneeseen ääriliikkeeseen. Ääriliikkeet työllistivät poliisia Vantaalla viimeksi muutama vuosi sitten, kun skinit aiheuttivat rikosepäilyjä Länsimäen seudulla.

– Se oli hetkellinen ilmiö, joka katosi. Meniköhän usko ideologiaan, Nyyssönen miettii.

Yleisin rikosnimike viharikoksissa on pahoinpitely. Tyypillisesti 20–40-vuotias kantasuomalainen mukiloi uussuomalaista humalassa.

Tihveräisen mukaan iso osa viharikoksista jää Suomessa myös tilastoimatta: vain pieni osa rikoksista ilmoitetaan tutkitusti virkavallalle. Usein taustalla on uhrin epäluottamus viranomaisia kohtaan. Poliisiammattikorkeakoulun tutkijan Jenni Niemen selvityksen mukaan vain 29 prosenttia Suomen somaleista teki poliisille ilmoituksen kokemastaan rasistisesta käytöksestä.

Viharikos

- Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset.
- Rikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
- Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikettä rasistiselle rikokselle tai viharikokselle. Yleensä tapausten yhteydessä on kyse pahoinpitelystä. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko.
- Viharikoksiksi luokitellaan rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan.