perjantai 29. marraskuuta 2013

Kainuun Sanomat: Mustan miehen keltainen kypärä

Kainuun Sanomat: Mustan miehen keltainen kypärä 29.11.2013

Musta rakennusmies painaa keltaisen rakennuskypärän päähänsä, vitsailee vanhemman suomalaisen kollegansa kanssa ja painuu työmaalle.

Aamuinen näkymä pääkaupungin rakennustyömaalta kertoo ilmeisesti enemmänkin suomalaisesta työkulttuurista. Vaikka julkisesta keskustelusta voisi päätellä muuta.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan etenkin somali- ja kurditaustaisia työ innostaa jopa kantaväestöä enemmän. Työtoverit tukevat ja esimerkiksi uhkailua töissä oli kokenut ani harva.

Siitä huolimatta yli puolet työikäisistä somalitaustaisista on työttömänä, eikä Suomen kurdeilla taida olla paljon paremmin.

Työ on parasta kotoutusta. Työyhteisö tarjoaa nopeimman väylän Suomen tapojen, kulttuurin ja kielen ymmärtämiseen. Suomi kun yhä on työkeskeinen luterilainen maa.

Näkymä rakennustyömaalta puoltaa tutkimusta, joka antaa huutia kahdelle sitkeälle myytille. Ensinnäkin sille, että somaleille ei työ kelpaisi. Toisekseen sille, että Suomi olisi kääntynyt sisäänpäin muukalaiskammossaan.

Rasismi ei näytä menestyvän suomalaisella työpaikalla. Yli 80 prosenttia maahanmuuttajista kokee tulleensa hyväksytyksi ja saaneensa tasapuolista kohtelua työyhteisössä.

Rikostilastot tukevat tutkimuksen tuloksia. Rasismista revitään herkästi isot otsikot, mutta vähemmälle huomiolle jää se, että viharikosten määrä laski viime vuonna 20 prosentilla, 732:een.

Somaliasta Suomeen 1990 tulleen rakennusyrittäjä Abdi Osmanin näkemykset Sunnuntaisuomalaisessa vahvistavat työn merkitystä. Sata turvapaikanhakijaa työllistävän Osmanin mielestä pahinta rasismia on se, että maahanmuuttajia ei kannusteta työhön, vaan täyttämään tukilomakkeita.

Näyttää siltä, että Suomi-byrokratia ostaa hyvää omaatuntoa opettamalla tulijat nopeasti sosiaaliluukulle.

UNICEF:illa työskennellyt Fadumo Dayib kirjoittaa Somali Womanhood -blogissaan 1990-luvun avoimesta rasismista Helsingin kaduilla. Hän näkee tilanteen kohentuneen selvästi.

Dayib antaa yksinkertaisia mutta päteviä ohjeita maahanmuuttajille: ”Tartu mahdollisuuksiin Suomessa, opettele kieli, hanki koulutusta, tee lujasti töitä ja noudata maan lakeja ja normeja.”

Kantaväestön ja tulijoiden maailmat kohtaavat lopulta hyvin arkisella tavalla.

Työ tekijäänsä opettaa.

Toni Viljanmaa