HS: Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun

Helsingin Sanomat: Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun 7.11.2013
Helsingin Sanomat: Vähemmistövaltuutettu moittii Maahanmuuttoviraston käännytyksiä
Helsingin Sanomat: Räsänen: Onko käännytyspäätöksissä huomioitu lasten etu?

Montenegrolainen perhe haki turvapaikkaa, koska perheen lapsen tila oli lääkärien mukaan hengenvaarallinen. Nyt perhe käännytetään.

Kun Mehdija Kalac tuli viisivuotiaana kaksi vuotta sitten Suomeen, hän painoi yhdeksän kiloa. Montenegrosta kotoisin olevan vaikeavammaisen pojan vanhemmat hakivat Suomesta turvapaikkaa.

Perusteeksi kirjattiin isä Salih Kalacin pelkäämä kosto. Todellisuudessa perhe tuli Suomeen hakemaan hoitoa Mehdijalle.

"Luin lehdestä, että Pohjoismaissa hoidetaan vammaisia lapsia hyvin. Poika olisi kuollut, jos emme olisi tulleet", Salih Kalac perustelee.

Kalacit eivät ole ainoa turvapaikkaa hakenut perhe, jolla on vaikeavammainen lapsi. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tulee joka vuosi perheitä, jotka hakevat turvapaikan lisäksi hoitoa sairaalle lapselle. Perheet tulevat usein Itä-Euroopasta.

"Onhan se aika taktikointia, että tänne tullaan turistina ja pyritään hoidattamaan terveysongelmia", toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Ilmiö näkyy Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisella osastolla, jossa hoidetaan vaikeavammaisia potilaita.

"Turvapaikanhakijoiden lapsia on aiempaa enemmän potilaina. Hoitoon hakeutuminen on ymmärrettävää, sillä täällä saatu hoito voi pelastaa lapsen hengen", lastenneurologi Tuire Olli-Lähdesmäki sanoo.

Suomalaisen lääkärinlausunnon mukaan Mehdija Kalacin tila oli kaksi vuotta sitten hengenvaarallinen. Tätä nykyä poika painaa 25 kiloa.

"Montenegrossa vaimoni käytti kuusi tuntia päivässä siihen, että hän sai pojan suuhun edes yhden lusikallisen ruokaa. Poika oli kuin luuranko", isä kertoo.

Seitsemän vuotta täyttäneellä kehitysvammaisella Mehdijalla on muun muassa cp-vamma, joka aiheuttaa liikuntakyvyttömyyden. Hän ei pysty nielemään ruokaa. Suomessa hän saa ravintoa letkua pitkin mahalaukkuun.

Mehdijan suomalainen kuntoutus ja hoito ovat päättymässä, sillä Kalacin perhe käännytetään lähipäivinä takaisin kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto hylkäsi perheen turvapaikkahakemuksen viime vuonna. Päätös ei ole julkinen, mutta perhe antoi päätöksen HS:lle.

Perhe valitti päätöksestä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.

Oikeuden päätöksen jälkeen Kalacit hakivat oleskelulupaa inhimillisten syiden perusteella. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt lupaa, vaikka poikaa hoitaneen suomalaisen lääkärin mukaan pojan terveys vaatisi pysyvää sijoituspaikkaa Suomesta.

Viraston päätöksen mukaan lasta pystytään hoitamaan myös Montenegrossa.

Montenegrolainen lastenlääkäri Senad Kolašinac on täysin eri mieltä. Hän kirjoitti toisen montenegrolaislääkärin kanssa asiasta lausunnot.

Kolašinac kertoo, että vammaista poikaa voidaan hoitaa paikallisen terveyskeskuksen osastolla vain kuukauden ajan.

"Pojalla ei ole tulevaisuutta täällä. Kuukauden hoitojakson jälkeen hänet siirrettäisiin vanhempien vastuulle, ja he joutuisivat huolehtimaan letkuruokinnasta. Siihen he eivät kykene", Kolašinac kertoo puhelimitse.

Maahanmuuttoviraston mukaan Montenegroon on suunnitteilla vammaisten kuntoutuskeskus. Montenegrolaislääkärin mukaan maassa ei ole yhtään hoitolaitosta, johon vaikeavammainen poika voitaisiin sijoittaa.

Pojan isä taas kertoo, että Mehdijalle ei myönnetty kotimaassaan edes vammaisavustusta. Suomessa poika on sataprosenttisesti invalidi.

Isä on valmis matkustamaan takaisin kotimaahansa neljän muun lapsen kanssa.

"Olen valmis tekemään mitä tahansa, että poikani saa lisäelinvuosia", Salih Kalac sanoo.

Tausta
Yksilölliset inhimilliset syyt

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle voidaan myöntää oleskelulupa yksilöllisten inhimillisten syiden perusteella.

Syitä ovat muun muassa kohtuuttomat vaikutukset terveydentilaan, Suomeen syntyneet siteet tai hakijan haavoittuva asema.

Inhimilliset syyt nousivat otsikoihin vuonna 2009 egyptiläisen Eveline Fadayelin tapauksen yhteydessä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan iäkäs Fadayel ei ollut oikeutettu oleskelulupaan, sillä hän olisi saanut hoitoa sairauksiinsa myös kotimaassaan.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt tänä vuonna 127 oleskelulupaa inhimillisten syiden perusteella. Viime vuonna lupia myönnettiin 337.

-----

Helsingin Sanomat: Vähemmistövaltuutettu moittii Maahanmuuttoviraston käännytyksiä

Vähemmistövaltuutetun toimiston ja lapsiasiavaltuutetun mukaan turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksiä tehdään liian usein miettimättä lapsen etua. Viranomaisen pitää ottaa huomioon lapsen etu lasta koskevaa päätöstään tehdessään.

"Viranomaisen pitäisi esimerkiksi selvittää, saako käännytettävä vammainen lapsi kotimaassaan realistisesti jatkohoitoa", sanoo ylitarkastaja Päivi Keskitalo vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan käännytyspäätöksistä puuttuu selkeä linja.

"Jos vanhempia ollaan käännyttämässä, poikkeuksellisen sairaan lapsen tilanne pitäisi olla päätökseen vaikuttava tekijä."

Vähemmistövaltuutetun toimisto selvitti vuonna 2010 lapsen edun toteutumista turvapaikanhaussa. Selvityksen mukaan lapsen etu ei näy päätöksissä.

"Sen lisäksi, että lapsen etua ei arvioida riittävästi, arviointia ei myöskään kirjata päätöksiin auki", Keskitalo kertoo.

Turvapaikanhakijoita auttavan Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén on samoilla linjoilla.

"Päätöksissä kerrotaan harvoin, miksi käännyttäminen on lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Liian usein on vain kirjattu, että lapsen etu on otettu huomioon", Castrén kertoo.

Johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta painottaa, että lapsen etu on pääsääntöisesti olla vanhemman luona.

"Se, että hakijan kotimaassa on huonompi terveydenhuolto, ei ole peruste antaa oleskelulupaa kokonaiselle perheelle."

Castrénin mukaan painavat inhimilliset syyt huomioidaan hyvin harvoin lupapäätöksissä.

"Meillä on tiedossa useita tapauksia, joissa vakavasti sairas tai traumatisoitunut turvapaikanhakija on käännytetty. Esimerkiksi hiv-positiivinen yksinhuoltajaäiti lastensa kanssa sai käännytyspäätöksen vaikeisiin olosuhteisiin, takaisin kotimaahan", Castrén kertoo.

Repo sanoo, että pykälää yksilöllisistä inhimillisistä syistä pitää tulkita melko suppeasti.

"Yksilöllinen syy ei saa olla yleinen pykälä, jolla annetaan ovien olla auki. Totta kai lupia myös myönnetään inhimillisin perustein", Repo sanoo.

_________________________

Helsingin Sanomat: Räsänen: Onko käännytyspäätöksissä huomioitu lasten etu?

HS kertoi torstaina Suomesta turvapaikkaa hakeneesta montenegrolaisperheestä, jonka vaikeavammainen poika lähetetään takaisin Montenegroon. Ministerin mukaan turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu korvaamaan terveydenhoidon puutteita muissa maissa.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pyytää Maahanmuuttovirastolta selvitystä siitä, onko ulkomaalaisten käännytyspäätöksissä otettu riittävästi huomioon lasten hyvinvointi ja etu.

"Se on asia, joka itseäni kiinnostaa. Pyydän selvitystä siitä, millä tavalla tämä asia päätöksentekoperusteluissa näkyy. Itse en osaa sitä sanoa", ministeri totesi Helsingin Sanomille torstaina.

Ministeri Räsänen ei näe tarvetta varsinaisiin lainmuutoksiin ulkomaalaisten oleskelulupa-asioissa. Hänen mukaansa nykylait vastaavat suhteellisen hyvin vallitsevaa tilannetta, ja niissä huomioidaan riittävän hyvin myös kansainväliset sopimukset.

Helsingin Sanomat kertoi torstaina Suomesta turvapaikkaa hakeneesta montenegrolaisperheestä, jonka vaikeavammainen poika lähetetään takaisin Montenegroon huolimatta lääkäreiden vastustuksesta.

Liikuntakyvytön seitsenvuotias poika ei kykene omin avuin nielemään, vaan hän on letkuruokinnassa. Perheen isä myönsi hakeneensa turvapaikkaa itselleen, koska halusi hyvää hoitoa vaikeavammaiselle pojalleen.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi perheen turvapaikka-anomuksen viime vuonna, ja perhe joutuu palaamaan kotimaahansa muutaman päivän kuluessa.

"Harkinnan oleskeluluvan myöntämisperusteista tekee Maahanmuuttovirasto. Ulkomaalaislaissa puolestaan todetaan, että on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin", Räsänen sanoo.

"Maahanmuuttovirastolla on velvollisuus noudattaa kansainvälisiä päätöksiä ja se testataan oikeudessa. Jos koetaan, että päätöksessä ei ole huomioitu lapsen etua, voi tällaisissa tilanteissa valittaa."

Räsänen ei pidä silti suotavana, että turvapaikkaa haetaan jonkin muun ongelman pakottamana.

"Lähtökohtana on, että turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu korvamaan esimerkiksi terveydenhoidon puutteita eri maissa. Se on luotu vainon kohteiksi joutuneiden ihmisten auttamiseksi, mutta jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti."