Turun Sanomat: Euroopalle nopeasti moderni turvapaikkapolitiikka

Turun Sanomat: Arno Tanner: Euroopalle nopeasti moderni turvapaikkapolitiikka 9.11.2013

1. Turvapaikkapolitiikan päätarkoitus on tuottaa nopeita ja oikeita turvapaikkapäätöksiä hädänalaisille.

2. Taloussyiden takia laitetut hakemukset tukkivat turvapaikkajärjestelmät, jakavat turvapaikanhakijat epätasaisesti eri maihin, ja estävät koordinoidun eurooppalaisen tiedon levittämisen Euroopan turvapaikkajärjestelmistä ja turvapaikan saamisen kriteereistä.

3. On luotava yhtenäinen turvapaikkapolitiikka, joka suojelee hädänalaisia tasalaatuisesti, nopeasti, humaanisti ja väärinkäytöksiä eliminoiden.

Mikä on yhteistä monelle tämän päivän Lampedusan röttelöveneen muuttajalle, Saksaan pyrkiville tsetseeneille ja EU:ssa turvapaikkaa hakeville kaakkois-Euroopan romaneille? Se, että he hakevat turvapaikkaa joko kokonaan ilman Geneven pakolaissopimuksen pakolaisaseman edellyttämää vainoa tai sen uhkaa lähtömaissaan, tai se, että he eivät kykene uskottavasti näyttämään toteen sitä, että syrjintä olisi lähtömaassa kärjistynyt hengen, vapauden tai terveyden uhaksi.

Turvapaikkajärjestelmiin tulee siis enenevästi muita kuin Geneven pakolaissopimuksen mukaisia, vainottuja ja vainon uhassa eläviä henkilöitä. Tämän takia on perusteltua sanoa, etta nykyiset kansalliset turvapaikkajärjestelmät eivät toimi.

Toimimattomuuteen on neljä syytä. Turvapaikkapolitiikan päätarkoitus on tuottaa nopeita ja oikeita turvapaikkapäätöksiä hädänalaisille, mutta taloussyiden takia laitetut hakemukset tukkivat turvapaikkajärjestelmät, jakavat turvapaikanhakijat epätasaisesti eri maihin, ja estävät koordinoidun eurooppalaisen tiedon levittämisen Euroopan turvapaikkajärjestelmistä ja turvapaikan saamisen kriteereistä. Lisäksi turvapaikkajärjestelmät eivät tunnista esimerkiksi äärimmäistä köyhyyttä ja sen pakenemista turvapaikan tai suojan antamisen syyksi.

Tällä hetkellä järjestelmät tuottavat kaikille hakijoille runsaasti etuja erilaisten päivärahojen ja muiden etuuksien muodossa, mikä houkuttaa muitakin kuin vainottuja ja aidosti hädänalaisia käyttämään järjestelmiä.

Saksan korkeimman hallinto-oikeuden päätös heinäkuulta 2012 on lisännyt turvapaikanhakijan saamia etuuksia jopa 54 prosenttia. Belgiaan ja Ruotsiin tulevat turvapaikanhakijat saavat prosessin normaalien täysien terveydenhuoltopalvelujen lisäksi myös ei-akuuttia leikkaushoitoa ja hammashoitoa. Luxemburgissa turvapaikanhakijat asuvat prosessin ajan hotellissa, ja Sveitsissä turvapaikanhakija saa vuokra-asunnon myös nopeutetussa käsittelyssä.

Taloudellisten etuuksien takia turvapaikkaa hakevien suuren määrän takia aidossa hätätilanteessa ja vainon alla olevat joutuvat odottelemaan päätöksiään kohtuuttoman kauan.

Toiseksi, suuri osa tämän päivän turvapaikanhausta tapahtuu ennen kaikkea työnsaannin takia. Tämän todistavat Eurostatin tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoista vain 5,9 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Saksassa, johon turvapaikanhakijoita tulee eniten, vain noin 1,5 prosenttia turvapaikanhakijoista Balkanilta sai myönteisen päätöksen. Kyse on näin useimmiten muusta kuin Geneven pakolaissopimuksen mukaisesta vainosta.

Kolmas ongelma on turvapaikkapolitiikkojen keskinäinen epätasaisuus, joka toisaalta aiheuttaa runsaita paineita esimerkiksi Saksaan, ja toisaalta tekee eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tuntemattomalle vainotulle turvapaikanhakijalle järjestelmän usein ennakoimattomaksi. Esimerkiksi Sloveniassa turvapaikkaprosessi kestää jopa 12 kuukautta, kun taas Hollannissa turvapaikkahakemus käsitellään yleensä kahdeksassa päivässä. Luxemburgin, Sveitsin ja Itävallan järjestelmissä turvapaikanhakija saa päivärahaa hieman yli euron päivässä, kun taas Saksassa päiväraha saattaa olla yli seitsemäneuroa päivässä. Ruotsissa turvapaikanhakijat saatetaan majoittaa jopa leirintäalueelle, kun taas Ranskassa majoitus on usein hotellissa.

Neljäs haaste on se, etta nykyjärjestelmä ei kohtaa hädänalaisia, joiden kokonaiselämäntilanne voi olla jopa paljon vainoakin vaikeampi. Esimerkiksi Afrikasta tulee paljon ihmisiä, jotka pakenevat runsasta väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä, nälkää ja köyhyyttä. Nykyiset turvapaikkajärjestelmät eivät tunne muuta kuin turvapaikan, humanitaarisen suojan ja palautuskiellon konfliktialueille, mutta nälkiintynyt ja työtön nuori isoine perheineen on suojaa vailla, ellei saa Euroopasta työlupaa

Onneksi Euroopan rajavalvontavirasto Frontex on saanut analyysitoimintansa kuntoon, ja tiedämme, keitä on tulossa ja mistä. Frontexin takia pakolaisten ensimmäinen kontakti, rajaviranomaiset, ovat hiljalleen muuttumassa keskenään tasalaatuisemmaksi. Seuraavan siirron on oltava yhtenäinen turvapaikkapolitiikka, joka suojelee hädänalaisia tasalaatuisesti, nopeasti, humaanisti ja väärinkäytöksiä eliminoiden. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) on hyvä alku, mutta tarvitaan lisäponnistuksia, jotta talousperusteiset turvapaikanhakijat saadaan tehokkaasti seulottua, aidosti hädänalaisten asian nopeuttamiseksi. Myös turvapaikanhakijoiden saamat etuudet on nopeasti saatava samanlaisiksi kaikissa EU-maissa. Paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä on yhteinen eurooppalainen turvapaikkapäätöksenteko, jolloin myös vastuunkantokysymykset esimerkiksi bruttokansantuotteen mukaan saadaan ratkaistua.

Arno Tanner

Kirjoittaja on väestötieteen ja politiikan dosentti, joka työskentelee projektipäällikkönä Euroopan turvapaikkavirastossa Maltalla.