Turun Sanomat: Maahanmuuttajat – uhka vai mahdollisuus?

Turun Sanomat: Maahanmuuttajat – uhka vai mahdollisuus? 16.11.2013

Maahanmuuttajat ovat yhä monelle suomalaiselle vieraita ja jopa pelottavia. Mediassa uutisoidaan maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ja naapurimme on tuohtunut heille maksetuista tuista. Samaan aikaan lähipiirissä saattaa olla työttömyyttä ja taloudellisia ongelmia.

Tämän jälkeen ajatuksissamme pyörii maahanmuuttajista yksi asia – epäoikeudenmukaisuus! Miksi heille, mutta ei suomalaisille – omalle lähipiirille? Surullisinta tässä harhaluulossa on se, että sosiaaliturva ei erottele maahanmuuttajia ja suomalaisia. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki maksetaan kotoutumistuen nimellä maahanmuuttajalle, joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta. Eli kotoutumistuki ei ole suurempi kuin suomalaisen työttömän toimeentuloturva. Kotoutumistuen lisäksi pakolaiselle voidaan maksaa harkinnanvarainen muutaman sadan euron suuruinen alkuavustus. Alkuavustus voidaan myöntää myös esimerkiksi kotinsa tulipalossa menettäneelle suomalaiselle.

Tukijärjestelmämme on rakennettu niin, että tuen määrä kasvaa perheen koon mukaan. Maahanmuuttajilla on usein enemmän lapsia kun suomalaisilla. Maahanmuuttajaperhe saa kuitenkin saman verran tukea kun samansuuruinen suomalaisperhe. On syytä muistaa, että suuressa perheessä on useampi suu ruokittavana. Sosiaaliturvasta puhuttaessa on myös hyvä todeta, että mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Väärinkäytöksiä voi tapahtua. Maahanmuuttajien kohdalla ne kuitenkin ovat pieni ongelma ja vedätyksiä voi tehdä yhtä lailla suomalainen.

On tärkeää, että pidämme huolta maamme asukkaista etnisestä taustasta riippumatta. Esitykset, joissa ehdotetaan maahanmuuttajille alempaa toimeentuloturvaa ovat järjettömiä. Sellaisessa tilanteessa kohtaisimme ongelmia, joita emme halua yhteiskuntaamme. Samat ongelmat ilmenisivät, jos jotain muuta ryhmää, kuten nuoria kohdeltaisiin eriarvoisesti.

Maahanmuuttajien suurin haaste on heikot suomen ja ruotsin kielen taidot. Maahanmuuttajille onkin tarjottava enemmän kieliopintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen kokonaiskatsauksen (2013) mukaan vuonna 2010 koko maan työttömyysaste oli 10,4 prosenttia, kun maahanmuuttajien työttömyysaste oli 22,7 prosenttia. Työnantajien tulee uskaltaa palkata henkilöitä, joiden kotimaisten kielten taito ei ole erinomainen. Samanaikaisesti asiakkaina meidän tulee ymmärtää, että maahanmuuttajien kielitaito karttuu ajan myötä.

Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaiden määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä 12 prosenttia. Tulevaisuudessa työvoimatarve, varsinkin hoiva-alalla, tulee olemaan suuri. Vuoden 2012 lopussa 3,5 prosenttia väestöstä oli maahanmuuttajia. Tarvitsemme myös lisää maahanmuuttajia työmarkkinoillemme, jotta huoltosuhde ei tulevaisuudessa romahda totaalisesti.

Anette Karlsson, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry