Helsingin Uutiset: Tutkija: Maahanmuuttajille tarvitaan asumisvaihtoehtoja

Helsingin Uutiset: Tutkija: Maahanmuuttajille tarvitaan asumisvaihtoehtoja 18.11.2013

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden suhteellinen osuus Helsingin lähiöissä jatkaa kasvuaan väistämättä myös tulevaisuudessa.

Helsingin seudun maahanmuuttajaväestön ennustetaan lisääntyvän yli 100 000 uudella asukkaalla seuraavan 20 vuoden aikana. Kasvu kohdistuu osin niille alueille, joilla maahanmuuttajien suhteellinen osuus on ennestään korkea.

– Ensimmäiset maahanmuuttajien keskittymät syntyivät Helsingissä 1990-luvulla ja maahanmuuttajien keskittyminen osin tietyille samoille alueille voimistui 2000-luvulla. En näe näköpiirissä mitään sellaista muutosta, etteikö keskittyminen ja tiivistyminen jatkuisi, kertoo tutkija Hanna Dhalmann.

Dhalmann on yhdessä Mari Vaattovaaran ja Katja Vilkaman kanssa julkaissut tuoreen tutkimuksen ”Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois?”.

Helsingin asuinalueet ovat jo tällä hetkellä melko eriytyneitä vieraskielisen väestön lukumäärissä.

Joillakin alueilla vieraskielisiä on viidennes tai neljännes alueen asukkaista (HU 13.11), kun taas monissa lähiöissä vieraskielisiä on vain muutama prosentti.

Kaupungin tietokeskuksen tutkijana työskentelevä Katja Vilkama arvioi, että asuinalueiden eriytyminen voimistunee tulevaisuudessa, kun maahanmuuttajaväestön kokonaismäärä Helsingin seudulla kasvaa.

– Todennäköisesti osa kasvusta menee niille samoille alueille, joille tähänkin asti. Ellei sitten pystytä lisäämään asumisvaihtoehtoja, joita maahanmuuttajilla olisi käytettävissään. Vuokra-asuminen on tällä hetkellä tärkein asumismuoto suurimmalle osalle maahanmuuttajista, Katja Vilkama sanoo.

Olennainen kysymys asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäisemisessä on, että miten jatkossa maahanmuuttajat, jotka jo asuvat Helsingissä tai muuttavat tänne, pääsevät etenemään asumisurallaan.

– Toki sitä tapahtuu nytkin, kaikki maahanmuuttajat eivät asu vuokralla. Silti olisi tärkeää, että nykyistä useammat maahanmuuttajat pääsisivät sijoittumaan vapaille asuntomarkkinoille kantaväestön tapaan.

– Tärkeintä on, että työllistytään hyvin. Silloin on enemmän taloudellisia mahdollisuuksia hankkia omistusasunto tai siirtyä asumisoikeusasuntoon, Vilkama jatkaa.

Vilkama huomauttaa, että tämä ei kuitenkaan vielä yksin ratkaise alueiden eriytymiskehitystä.

– Myös kantaväestön asumisvalinnoilla ja muuttopäätöksillä on vaikutusta kehityksen kulkuun.