Kansan Uutiset: Vihapuhe rajoittaa jo sananvapautta

Kansan Uutiset: Vihapuhe rajoittaa jo sananvapautta 8.11.2013
Yle: Tutkijat: Media ylläpitää itse vihapuhetta
Lehdistötiedote: Tutkimus vihapuheesta valmistunut Tampereen yliopistossa

Mitä laajempia vaikutuksia aggressiivisella keskustelukulttuurilla ja internetin vihapuheella on? Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa COMETissa valmistuneen tutkimuksen mukaan ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin lisäämällä turvattomuutta ja kaventamalla sananvapautta.

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohtana on ollut huoli siitä, että mediaan leviävä aggressiivinen kielenkäyttö alkaa rajoittaa julkista keskustelua kahdella tavalla. Yhtäältä mielipiteiden ja argumenttien kirjo voi kaventua vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi. Toisaalta sananvapautta erityisesti internetissä voidaan rajoittaa loukkaavan ja uhkaavan vihapuheen vuoksi.

Tutkimuksessa analysoidaan journalistien ja asiantuntijoiden kokemuksia Suomen julkisesta keskustelusta. Lisäksi on tutkittu ja vertailtu verkkokeskustelujen valvontaa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa.

Journalismi hyödyntää aggressiivisia ilmauksia

Tutkimuksessa haastatellut journalistit ja asiantuntijat kertovat kokemuksistaan sekä verkkovihasta että muunlaisen vihan kohteena olemisesta. Vihan ja uhkailun vaikutukset henkilökohtaiseen sananvapauteen olivat enimmäkseen pieniä, mutta haastatellut kokivat verkkovihan ja vihapuheen rajoittavan sananvapautta koko yhteiskunnan tasolla.

Asiantuntijat arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää ja uusintaa verkkokeskustelujen aggressiivisia ilmauksia.

Journalismin toimintatapaa suhteessa verkkovihaan ja vihapuheeseen kuvataan tapaustutkimuksissa, jotka käsittelevät keskustelua eutanasiasta sekä suhtautumista suomenruotsalaiseen vähemmistöön ja maahanmuuttoon.

Journalismin toiminnassa näkyy yhtäältä pyrkimys vapaaseen ja rajoittamattomaan tiedonvälitykseen ja toisaalta eettiseen harkintaan. Tapaustutkimukset osoittavat, miten vihamielisen aineiston kierto verkkokeskustelujen ja journalismin välillä vaihtelee tapauksesta ja siinä esiintyvistä toimijoista riippuen.

Tutkimukseen haastateltujen suhtautuminen vihapuheen rajoittamiseen oli kahtalaista. Yhtäältä korostettiin vastuullista sanankäyttöä ja väärinkäytösten välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ja siksi keskusteluissa tulisi suojella heikossa asemassa olevia. Toisaalta kannatettiin rajatonta sananvapautta, jossa vain suorat uhkaukset suljetaan vapaan sanankäytön ulkopuolelle.

______________________________

Yle: Tutkijat: Media ylläpitää itse vihapuhetta

Aggressiivinen keskustelukulttuuri ja internetin vihapuhe lisäävät turvattomuutta ja kaventavat sananvapautta varsinkin yhteiskunnallisella tasolla. Tamperelaistutkimuksen mukaan itsesäätely toimii verkkokeskustelujen valvonnassa.

Henkilökohtaisella tasolla verkkovihan kohteeksi joutumisen koetaan vaikuttavan sananvapauteen melko vähän, mutta yhteiskunnallisesti vaikutus on suuri. Muun muassa näin kokivat Tampereen yliopiston tutkijoiden haastattelemat toimittajat ja asiantuntijat.

Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa COMETissa Tampereella on valmistunut tutkimus, jossa tarkastellaan aggressiivista keskustelua journalismissa ja verkossa nimenomaan sananvapauden näkökulmasta.

- Eniten minua yllätti se, miten monien haastateltavien mielestä media osallistuu itse vihapuheen ylläpitoon. Kannattaako kaikista verkkoilmiöistä edes tehdä juttuja, tutkija Reeta Pöyhtäri haastaa toimittajia.

Pientä henkilökohtaisesti, suurta yhteiskunnallisesti

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohtana on huoli siitä, että mediaan leviävä aggressiivinen kielenkäyttö alkaa rajoittaa julkista keskustelua kahdella tavalla. Yhtäältä mielipiteiden kirjo voi kaventua vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi. Toisaalta sananvapautta erityisesti internetissä voidaan rajoittaa loukkaavan ja uhkaavan vihapuheen vuoksi.

Tutkimuksessa haastatellut ovat kokeneet mm. verkkovihaa. Vaikka vihan ja uhkailun vaikutukset henkilökohtaiseen sananvapauteen enimmäkseen nähtiin pieniksi, haastatellut kokivat verkkovihan ja vihapuheen rajoittavan sananvapautta koko yhteiskunnan tasolla.

Asiantuntijat arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää verkkopalstojen aggressiivisia ilmauksia. Pöyhtäri toivoo medioilta tarkkaa harkintaa, mihin ja miten ilmiöihin tartutaan. On tärkeää antaa ääni myös niille näkemyksille, jotka verkon agressiivisessa keskustelussa jäävät vähemmälle.

- Ilmiö helposti paisuu, eikä vastapuheenvuorot välttämättä tule selkeästi esiin. Myös journalistiset prosessit pitäisi avata yleisölle selkeämmin ja kertoa myös se, mikä puhujan tausta on, Pöyhtäri sanoo.

Itsesäätelyä, ei itsesensuuria

Verkkokeskusteluja valvotaan ja moderoidaan Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa lakien, median itsesääntelyn sekä keskustelualustojen käyttösääntöjen avulla. Moderoinnin toteutustavoissa on kuitenkin eroja.

Itsesääntelyä pidetään verkkokeskustelujen valvonnassa toimivampana kuin uusiin lakeihin perustuvaa sääntelyä.

- Verkkokeskustelijat kokevat, että he osaavat itse säädellä omaa kirjoittamistaan riittävästi. He myös puuttuvat toinen toistensa kirjoituksiin herkästi, Pöyhtäri kertoo.

- Keskustelua valvovat moderoijat pitivät keskustelualustan itse laatimia sääntöjä parempina kuin uusia lakeja.

Tutkimuksen mukaan myös itsesääntely ja käyttäjien itsesensuuri voivat muodostua sananvapauden esteiksi. Myös kaupalliset tavoitteet ja niihin perustuva keskustelujen ja keskustelijoiden valikointi voivat rajoittaa vapaata keskustelua.

Pitääkö vihapuhetta rajoittaa?

Tutkimukseen haastateltujen suhtautuminen vihapuheen rajoittamiseen oli kahtalaista. Yhtäältä korostettiin vastuullista sanankäyttöä ja väärinkäytösten välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ja siksi keskusteluissa tulisi suojella heikossa asemassa olevia.

Toisaalta kannatettiin rajatonta sananvapautta, jossa vain suorat uhkaukset suljetaan vapaan sanankäytön ulkopuolelle. Journalismin haaste on Pöyhtärin mukaan ottaa huomioon molemmat näkökulmat ja tarjota keskusteluympäristö, joka sekä suojelee osallistujia että mahdollistaa poikkeavat mielipiteet.

Tamperelaistutkimuksen tuloksia koostava kirja Vihapuhe sananvapautta kaventamassa julkaistaan maanantaina 11. marraskuuta seminaarissa Helsingissä.