Yle: Doulat tukevat synnyttävää turvapaikanhakijaa

Yle: Doulat tukevat synnyttävää turvapaikanhakijaa 18.11.2013

Monella turvapaikkaa hakevalla perheellä on takana kovia kokemuksia. Kaakkois-Suomessa on ryhdytty tukemaan erityisesti maahan saapuneita lapsiperheitä, joihin on tulossa perheenlisäystä. Doulat, eli vapaaehtoiset synnytystukihenkilöt, kertovat kivunlievityksestä ja auttavat vauvanvaatteiden hankkimisessa.

Ensi- ja turvakotiyhdistykset ja vastaanottokeskukset ovat lyöneet hynttyitä yhteen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ne pyrkivät yhteistyössä parantamaan turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden hyvinvointia.

Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio kertoo, että vastaanottokeskuksen henkilökunnalla on usein kädet täynnä arjen pyörittämisessä. Lisäapu tulee tarpeeseen.

– Meidän toimintamme on kuitenkin rajattua. Meillä ei ole resursseja tarjota palveluita, joita nyt tullaan saamaan, Autio kertoo tyytyväisenä.

Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä ovat Ensi- ja turvakotien liiton doula-synnytystukihenkilöt. Doulien apu tulee tarpeeseen, sillä pelkästään Kotkan vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 24 perhettä, joista 13:ssa on pikkulapsia. Raskaana olevia naisia puolestaan on kuusi.

Doulat ovat maahanmuuttajaperheen tukena monin tavoin. He ovat mukana muun muassa neuvolakäynneillä ja vauvan vaatteiden ostosreissuilla sekä tietysti itse synnytyksessä.

Synnyttäjillä usein rankkoja kokemuksia

Turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevä doula törmää usein kielimuuriin. Myös kulttuurierot haastavat vapaaehtoistyöntekijöitä. Esimerkiksi suhtautuminen kipuun on usein erilaista, jos verrataan kantasuomalaiseen. Kaikissa kulttuureissa kipua ei kuulu näyttää.

– Joskus on vaikea huomata, että milloin tulee supistuksia. Kipua ei välttämättä edes ilmaista. Kaikki meidän kivunlievityssysteemimme ovat heille aika uusia. On todella vaikea selittää, mikä epiduraali on, haminalainen doula Leena Lappalainen kertoo.

Turvapaikanhakijoilla on usein rankka tausta, joka voi vaikuttaa synnytykseen. Ei esimerkiksi ole mitenkään tavatonta, että raskaus on saanut alkunsa raiskauksesta.

– Totta kai se odotus on silloin ihan erilaista, ahdistavaa. Silloin pitäisi löytää ilo siitä syntyvästä vauvasta. Vauvahan on kuitenkin syytön siihen prosessiin, miettii kotkalainen doula Eija Sipola.

Myös huoli lähtömaahan jääneistä sukulaisista on usein suuri.

– Monesti ei tiedetä, ovatko omaiset kotimassa elossa vai eivät. Jos sattuu olemaan yhteinen kieli, ja voidaan näistä huolista ja peloista puhua, sitten on keskusteltu ja yhdessä itketty. Mutta yritetään keskittyä siihen vauvaan, Lappalainen sanoo.

Toiminta jatkuu, vaikka projekti loppuu

Doulat ovat toimineet Kotkan vastaanottokeskuksessa jo muutaman vuoden ajan. Yhteistyön taustalla on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, joka päättyy ensi vuoden jälkeen. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen kertoo, että doula-toiminta jatkuu, vaikka projekti loppuukin.

– Perheet ovat olleet todella tyytyväisiä. Doula on voinut olla se ainoa ihminen täällä, joka on ollut muu kuin viranomaiskontakti, Vaittinen kertoo.

Positiivista palautetta on Vaittisen mukaan tullut myös synnytyssalien henkilökunnalta.

Sekä Eija Sipola että Leena Lappalainen ovat doulia täysin vapaaehtoisesti. Mitä doula työstään saa?

– Mielettömän suuren onnen kokemuksen, kun vauva syntyy maailmaan ja saa pidellä pientä sylissään, Lappalainen hymyilee.

– Kun saa perheen suurenmoisella, ikimuistettavalla hetkellä olla mukana, se on tosi hienoa, Sipola päättää.