HS: Raportti: Syrjintä ja häirintä vaikeuttavat somalien kotoutumista Suomeen

Helsingin Sanomat: Raportti: Syrjintä ja häirintä vaikeuttavat somalien kotoutumista Suomeen 21.11.2013
Helsingin Sanomat: "Eivät somalinuoret kaipaa pelastajaa"
Svenska Yle: Hur mår du somalier?
Uusi Suomi: Tutkija huolestui somalinuorten tilanteesta: Suomen systeemi pettää

Open Society Foundation: Somalis in Helsinki (pdf)
Open Society Foundation: Somalialaiset Helsingissä: Tiivistelmä (pdf)

Somalit kokevat yhä rasistinen syrjinnän ja häirinnän esteeksi Suomeen kotoutumiselle, toteaa Helsingin somaliyhteisöä tutkinut Open Society Foundation (OSF).

Suurin este kotoutumiselle on vaikeus saada työpaikkaa. Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että somalitaustaiset opiskelijat ovat aliedustettuja korkeammassa koulutuksessa.

"Somalit kokevat, että he eivät pääse osaksi suomalaista yhteiskuntaa", sanoo raportin laatineen OSF:n Kotona Euroopassa -projentin johtaja Nazia Hussein. Projektin tarkoitus on löytää parempia kotoutumisen käytäntöjä. "Eurooppa on tilanteessa, jossa väestöpohja ja kulttuuri ovat nopeassa muutoksessa. Maisema on muuttunut pysyvästi", Hussein sanoi Helsingin Sanomille.

Somalit Helsingissä -raportissa OSF suosittelee, että viranomaiset ryhtyisivät tuomaan aktiivisemmin esiin sen, että yhteiskunnan etninen maisema on muuttunut ja kampanjoimaan vähemmistöjen yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden puolesta.

Raportissa suositellaan myös vähemmistöjen huomioimista etenkin korkean asteen koulutuksessa ja työllistymisessä.

OSF:n Helsinki-raportti on osa somalien asemaa seitsemässä eri eurooppalaisessa kaupungissa vertailevaa tutkimusta. Muita tutkimuksessa mukana olevia kaupunkeja ovat Amsterdam, Kööpenhamina, Leicester, Lontoo, Oslo ja Malmö.

Helsingin raportti on sarjan ensimmäinen julkaisu. Muiden kaupunkien raportit julkaistaan yksi kerrallaan maaliskuun puoliväliin mennessä.

"En vielä voi kommentoida kaupunkien eroja", Hussein kertoi. "Tarkoituksena on kuitenkin levittää parhaita käytäntöjä, ja Helsingissä sellaisia ovat sosiaalisesti sekoitettu asuminen ja yleinen turvallisuus. Meidän pitää pohtia, mitä esimerkiksi Malmö tai Leicerter voisivat näistä oppia."

Torstaina julkaistun Somalit Helsingissä -raporttia varten haastateltiin alkuvuonna sata helsinkiläistä somalia. OSF:n rahoittaman tutkimuksen toteutti Suomessa Helsingin yliopisto.

_________________________________

Helsingin Sanomat: "Eivät somalinuoret kaipaa pelastajaa"

Moni somalinuori tasapainoilee kahden kulttuurin välillä, vaikka useat heistä ovat syntyneet Suomessa. Tänään julkaistaan laaja tutkimus Helsingin somaliyhteisöstä ja siihen perustuva sarjakuva.

"Painu takaisin Afrikkaan, sinä saastainen mustiainen", huutaa tuntematon kadulla juuri Somaliasta tulleelle Anwar-pojalle.

Jos he tietäisivät mitä olemme kokeneet, he eivät sanoisi noin, ajattelee Anwar.

Helsinkiläinen Anwar on olemassa vain sarjakuvassa, mutta hänen tarinansa taustalla on laaja tutkimus. Somaliyhteisöä seitsemässä kaupungissa tutkinut Open Society Foundation (OSF) julkistaa tänään torstaina ensimmäisen osan Kotona Euroopassa -projektin tuloksista. Tutkimuksen kohteena on Helsinki.

Anwar ei tunne olevansa kotonaan oikein missään paitsi perheensä parissa.

Helsinkiläinen Abdirahim "Husu" Hussein löytää sarjakuvasta paljon tuttua: Suomessa kasvanut somalitaustainen nuori joutuu aina tasapainoilemaan kahden kulttuurin välissä.

Toki monet muutkin kamppailevat identiteettinsä kanssa, hän jatkaa.

Suomessa on noin 15 000 somalitaustaista ihmistä, ja yhteisö on vahvasti keskittynyt Helsinkiin. Kolmannes heistä on syntynyt Suomessa.

Kuvitteellisen Anwarin intohimo on opiskelu, mutta paikan löytäminen työelämässä on vaikeaa. Husseinista tämäkin on hyvin tyypillistä. "Korkeasti koulutetut nuoremme lähtevät muualle töihin. Ne jotka jäävät, ottavat vastaan töitä vaikka siivoojana, jotta saisivat tehdä jotain."

Itsestään hän ei tosin puhu: Hussein tunnetaan paitsi Yle Puheen Ali ja Husu -ohjelmasta, myös yrittäjänä ja keskustapoliitikkona.

Hussein arvelee myös, että jokin on suomalaisessa yhteiskunnassa hitaasti muuttumassa. Jos aiemmin joku huusi rasistisia törkeyksiä esimerkiksi junassa, muut matkustajat olivat hiljaa.

Hussein törmäsi taannoin tilanteeseen, jossa rasistin solvaama teini sanoi napakasti häirikölle takaisin – ja koko vaunullinen ihmisiä taputti.

"Eivät somalinuoret kaipaa pelastajaa. He haluavat samaa kuin kaikki muutkin nuoret, olla rauhassa sitä, mitä he ovat", sanoo Hussein.

Itse hän määrittelee olevansa ennen kaikkea neljän lapsen isä, ja uussuomalainen. Ei siis somali eikä suomalainen.

"Tästä identiteettiasiassa on vain jotenkin päästävä eteenpäin. Ei voi elää elämäänsä niin, että joutuu koko ajan varomaan sanojaan."

HS sai tutustua OSF:n tutkimuksen tuloksiin ja Anwar-sarjakuvaan ennakkoon.

Tutkimusprojektin johtaja Nazia Hussain kertoi, että kokemukset elämästä vähemmistössä ovat hyvin samanlaisia eri puolilla Eurooppaa.

"Väestöpohja ja kulttuuri muuttuvat nopeasti. Etninen maisema on muuttunut pysyvästi. Nyt on löydettävä keinot elää tämän kanssa", Hussain sanoo.

__________________________________

Svenska Yle: Hur mår du somalier?

I dag på torsdag publicerades en rapport om somalier i Helsingfors. För rapporten hade man intervjuat 102 somalier, 40 kvinnor och 62 män. Fokuset låg på bland annat sysselsättning, utbildning samt identitet och tillhörighet.

Under förmiddagen då rapporten offentliggjordes på Helsingfors stadshus sade överborgmästare Jussi Pajunen att Helsingfors måste ha en nolltolerans mot diskriminering. Vidare sade Pajunen, som hänvisade till forskningsresultaten, att han vill att de med somalisk bakgrund känner sig som helsingforsare.

Rapportens positiva giv blev magert. Som främsta positiva upplevelse lyftes upp att somalier upplever Helsingfors som en trygg och prydlig stad. Att det här är de finaste med rapporten berättar ganska mycket om resten av resultaten.

Arbetslösheten bland kvinnor oroväckande hög

Arbetslösheten är tre gånger större bland invandrare jämfört med resten av befolkningen. Det här syns också bland somalier där arbetslösheten bland kvinnor fick många att göra stora ögon. Av de 42 kvinnor som intervjuades för studien var 62 procent arbetslösa.

- Det är alldeles obegripligt, säger invandringsdirektör Annika Forsander vid Helsingfors stad.

Staden har erbjudit stödjobb åt somaliska kvinnor. Men det är fråga om snuttjobb som varar 6 till 8 månader. Det här garanterar inte heller fortsatt arbete.

Forsander menar också att den finländska arbetsmarknaden inte sporrar somaliska kvinnor till arbete.

- Om man har 4 till 5 barn så betyder det att du behöver en ganska hög lön för att ha någon slags orsak att ta emot ett arbete, förklarar Forsander.

Man måste tänka på hur mycket av lönen som går åt till dagisavgifter och allt annat påpekar Forsander.

- Sådana låglönejobb som lågutbildade somaliska kvinnor kan få är väldigt lågbetalda, säger Annika Forsander.

Så möter kvinnorna ofta rasism.

- Sedan finns det rasism förstås mot kvinnor som bär slöja, säger Forsander.

Rasism är vardag för somalier

Diskriminering i arbetslivet och rasism på gatan är vardag för somalier. Det här är också något som Forsander lyfter upp som något speciellt häpnadsväckande.

- För oss som är vita kvinnor i medelåldern så är det alltid en överraskning att hur stark den vardagliga rasismen kan vara och en hurdan påverkan det kan ha för människor i det vardagliga livet, säger Forsander.

Det här är inte första gången som rasismen mot somalierna i Finland påtalas. Det gjordes redan år 2009 då man i en EU-rapport slog fast att de finska somalierna tillhör de grupper som utsätts för mest rasism i Europa.

Annika Forsander berättar att staden planerar att införa en kampanj för att förnya Helsingfors ansikte utåt. Det handlar om att se sig själv i spegeln menar hon.

- Vi kan till exempel gå i genom hela den medieverksamhet som vi har så att vi kunde påverka på så sätt att visa Helsingfors som det är. Som mångfald, mångkulturalitet och mångreligiositet. Så att det inte enbart alltid är det här samma liksom senatstorget och så vidare, säger Forsander.

Passionerat mot invandrarkvoter

Många av de som deltog i rapporten uppgav att de har stött på diskriminering då de har sökt jobb. Det här är något som kan motverkas med till exempel anonymrekrytering.

- Samtidigt som jag tjuter av glädje: jippii anonym rekrytering! Undrar jag vad det betyder i praktiken. Vi vill öka på mängden utlänningar men samtidigt vill vi understryka anonymitet i rekryteringsprocessen kommer det här att skapa ett läge där mera invandrare är i arbetslivet eller förblir situationen som den är? Jag vet inte riktigt, funderar universitetsstuderande Maryan Abdulkarim.

Det finns också en annan metod som staden redan använder.

- Helsingfors stad har redan en strategi med kvoter för hur många utlänningar staden ska anställa. Det här tycker jag är en väldigt fin strategi men vi borde gå mot det hållet mer passionerat, säger Abdulkarim.

Fina lagar som inte följs

Maryan Abdulkarim ser diskriminering som det största problemet.

- Om jag inte får jobb på grund av att jag bär sjal, är mörkhyad eller talar somali som modersmål så är det fråga om arbetsdiskriminering. Om min etniska bakgrund är ett hinder för mig att få jobb har jag väldigt svårt att bli en del av det här samhället. Vad är då ett större problem: arbetslöshet eller diskriminering? Jag skulle svara diskriminering, resonerar Abdulkarim.

Hon säger också att den finländska lagstiftningen har mycket gott men lämnar dock mycket övrigt att önska.

- Vi har fina lagar om jämlikhet och diskriminering i arbetslivet men det är sällan som lagens anda följs. Det borde finnas konkreta följder för vad som händer om man diskriminerar, säger Abdulkarim.

Bakgrund till rapporten

Det bor närmare 15 000 somalier i hela Finland. Omkring hälften av dem bor i Helsingfors. För rapporten hade man intervjuat 102 somalier, 40 kvinnor och 62 män. Fokuset låg på bland annat sysselsättning, utbildning samt identitet och tillhörighet.

Forskningsarbete leddes av professor Marja Tiilikainen och doktoranden Abdirashid Ismail vid Helsingfors universitet.

Projektet finansierades av det amerikanska Open Society Foundation som ägs av den ungersk-amerikanska filantropen George Soros. Stiftelsens mål är att stödja toleranta och öppna samhällen där alla människor känner sig delaktiga. Soros grundade stiftelsen ursprungligen för att hjälpa länder att lösgöra sig från kommunismen.

_____________________________________

Uusi Suomi: Tutkija huolestui somalinuorten tilanteesta: Suomen systeemi pettää

Suomessa on luotettu liikaa ”systeemiin” ja uskottu, että yhteiskunnan järjestelmät pitävät huolen myös maahanmuuttajista, sanoo Suomen somaliväestön elämää tutkinut akatemiatutkija Marja Tiilikainen Uudelle Suomelle.

Tiilikaisen mukaan huolestuttava osa somalitaustaisista nuorista, Suomen somaliväestön toisesta sukupolvesta, on tällä hetkellä syrjäytymisvaarassa. Hänen mukaansa somaliperheet tarvitsevat nykyistä enemmän apua lastensa kouluttautumisen tukemiseen.

–Nyt näyttää siltä, että jotain täytyy tehdä. On toimittava aktiivisemmin, Tiilikainen sanoo.

Tänään julkaistun Somalis in Helsinki -tutkimuksen keskeinen tulos on, että Suomen somalinkielinen vähemmistö ei edelleenkään koe itseään ”suomensomaleiksi” – siis osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Raporttiin haastateltujen yli sadan somalin vastauksista käy ilmi, että tunteeseen ovat syynä muun muassa somalien kokema syrjintä, korkea työttömyys sekä kanssakäymisen puute kantaväestön kanssa.

–Työpaikka on avain moniin kontakteihin, ja jos se puuttuu, niin puuttuu iso osa arjen kontaktipintaa, Tiilikainen selittää ilmiön syitä ja seurauksia.

Tiilikaisen mukaan parempi työllistyminen on avainasia, jos halutaan, että somalit todella integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä tilanne ei ole hyvä. Se on jopa hälyttävä, kun tarkastellaan somalinuorten syrjäytymislukuja.

Somalis in Helsinki -tutkimuksessa mainitaan Tilastokeskuksen tutkimus, jonka mukaan lähes kolmannes 15–29-vuotiaista somalin kieltä äidinkielenään puhuvista helsinkiläisistä kuuluu niin sanottuihin kadonneisiin nuoriin. Noin 31,2 prosenttia somalinuorista ei siis kuulu työvoimaan eikä myöskään opiskele täysipäiväisesti.

Suomenkielisen, samanikäisen väestön osalta tämä syrjäytymisluku on 3,7 prosenttia, venäjänkielisen väestön osalta 10,3 prosenttia. Kurdivähemmistön luku sen sijaan on lähes somalien tasolla.

Merkittävä osa somalinuorista siis tippuu esimerkiksi koulutusputkesta jo yläasteen jälkeen.

–Tämä on koko yhteiskuntaa koskeva asia, Tiilikainen sanoo.

–Onko luotettu liikaa siihen, että systeemi toimii myös maahanmuuttajien kohdalla? Nyt näyttää siltä, että jotain täytyy tehdä.

Tiilikaisen mukaan ongelmaan ei ole havahduttu kunnolla, koska vasta nyt Suomessa on olemassa somaliväestön toinen sukupolvi.

–Nyt asiaa joudutaan todella miettimään, Tiilikainen sanoo.

Jos avain integraatioon on työ, avain työllisyyteen on koulutus. Yksi Tiilikaisen johtaman tutkimuksen toimenpide-ehdotuksista on, että somalivanhemmille pitää tiedottaa nykyistä tehokkaammin ja varhaisemmin Suomen koulutusjärjestelmästä ja siitä, miten lapsen opiskelua voi tukea.

– Somaliperheet tarvitsevat ohjausta ja tukea jo kauan ennen lapsen yhdeksättä luokkaa, jotta he ymmärtävät erilaisia koulutusväyliä ja mitä esimerkiksi lukioon vaaditaan. Nyt somaleja on ylimmässä koulutuksessa varsin vähän, Tiilikainen sanoi tutkimuksen tiedotteessa.

–Suomalaisessa koulussa perheen ohjaaminen painottuu peruskoulun yhdeksännelle luokalle. On unohdettu, että maahanmuuttajavanhemmilla ei ole sitä hiljaista tietoa, joka suomalaisilla on, Tiilikainen tarkentaa Uudelle Suomelle.

Somalis in Helsinki -tutkimushanke on osa vertailevaa tutkimusta, jossa selvitetään somalialaisten integraatiota seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa.