Yle: Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus

Yle: Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus 30.10.2018

Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden naisten työllisyysaste on erittäin matala. Kysyimme heiltä mistä se johtuu. Saimme viisi vastausta.

– Paina shift pohjaan ja sitten dee. Ei kun yhtä aikaa. Jos sähköposti tulee takaisin, se tarkoittaa että kirjoittamassasi osoitteessa on joku virhe.

Tältä kuulostaa, kun digitaidottomalle opetetaan sähköpostin lähettämistä. Perustaito Suomessa syntyneille, mutta ei välttämättä Suomeen muualta muuttaneille.

Oppitunti on osa helsinkiläisen Irakin Naisten Yhdistyksen digitaitojen kurssia. Konalassa sijaitsevan yhdistyksen tiloissa istuu kahdeksan oppilasta. Kaikki ovat naisia ja äitejä.

Kellään heistä ei ole työpaikkaa. Kaikki haluaisivat sellaisen. "Tietenkin", kuuluu vastaus toimittajan hölmöön kysymykseen.

Juuri naisten heikko työllisyys painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas. Kaikista huonoin työllisyysaste on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien kohdalla. Siis juuri heillä, joita istuu nyt tässä huoneessa.

Mistä siis kiikastaa?

1. Nainen jää kotiin hoitamaan lapsia, eikä opi kieltä

Kysyn kahdeksan naisen ryhmältä, mikä on suurin yksittäinen este heidän työllistymisensä tiellä. Vastaus tulee kuin yhdestä suusta: Kielitaidon puute.

Tarkemmin sanoen vastaus tulee vasta sitten, kun kysymys on tulkattu arabiaksi ja kurdiksi. Siitä huolimatta, että vastaajista suuri osa on asunut Suomessa jo vuosia.

Maryan Jama ei tarvitse tulkkausta. Hän muutti Somaliasta Suomeen jo 20 vuotta sitten. Valtaosan ajasta Jama on kuitenkin ollut kotiäitinä, suomea hän oppi vasta asuttuaan maassa jo yli kymmenen vuotta.

Jama kertoo selkeän syyn maahanmuuttajanaisten kielitaidon puutteeseen:

– Jos nainen ei ole saanut koulutusta lapsena ja nuorena ja tulee perheensä kautta Suomeen, hän on pitkään kotiäitinä. Silloin on vaikea oppia kieltä, tai saada töitä.

Lasten syntyminen vaikeuttaa suomalaistaustaistenkin naisten työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisille äideille vaikutus on kuitenkin suurempi, koska määräaikaiset työsuhteet ovat heillä yleisempiä. Silloinkin kun he löytävät Suomeen tullessaan töitä, harvalla on äitiysloman jälkeen työpaikka johon palata.

2. Joka kolmas pienen lapsen äiti on käynyt vain peruskoulun, tai ei sitäkään

Maahanmuuttajien koulutusaste on suomalaistaustaisia matalampi. Erityisen matala se on pienten lasten äideillä. Heistä joka kolmannen koulunkäynti ei ole edennyt peruskoulua pidemmälle. Suomalaisten äitien kohdalla vain joka kymmenes on jättänyt koulunkäynnin tälle tasolle.

Suomessa on niukasti mahdollisuuksia kouluttautua muulla kuin suomen kielellä, joten kielitaidon puute johtaa pätevän koulutuksen puutteeseen. Myös koulun keskeyttäminen on kaksi kertaa yleisempää maahanmuuttajilla kuin suomalaistaustaisilla.

– Jos suomen kieli ei riitä, ei voi päästä ammattikouluun. Jos pääsee ammattikouluun mutta ei ymmärrä hyvin suomea, tulee haasteita ja hän keskeyttää koulutuksen, sanoo Irakin naisten yhdistyksen toiminnanjohtaja Ala Saeed.

Koulutuksen tai kielitaidon puute ei kuitenkaan täysin selitä maahanmuuttajanaisten huonoa työllisyysasetta. Maahanmuuttajanaisten työllisyys on miehiä matalampi nimittäin silloinkin kun koulutusta on.

Osa vastauksesta tuntuu piilevän kulttuurieroissa.

3. Ensin lapset, sitten oma elämä

Maahanmuuttajaäitien työllisyystilastoissa on suuria eroja kansallisuuksien välillä. Esimerkiksi Venäjältä ja entisistä neuvostomaista Suomeen muuttaneiden äitien työllisyysaste on vain pari prosenttia matalampi kuin lapsettomilla. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden äitien työllisyys on vain 22 prosenttia, kun lapsettomien kohdalla prosenttiluku on 46.

Mistä ero johtuu?

Yksi selitys on perhekoossa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan maissa perheet ovat suuria.

Toinen syy on ajattelutapojen erossa. Kotona lapsilaumaa paimentava somaliäiti ei välttämättä edes ajattele töiden hankkimista. Sen sijaan hän saattaa mieltää työkseen ja tärkeimmäksi tehtäväkseen lastensa kasvattamisen.

Irakin naisten yhdistyksen toiminnanjohtaja Ala Saeed havainnollistaa asiaa kertomalla kyselystä, jonka he vuosi sitten esittivät kurssille osallistuneille kotiäideille.

– Kysyimme heiltä, mikä on heidän unelmansa. Kaikkien unelmat liittyivät heidän lapsiinsa, että lapset saisivat hyvän koulutuksen, hyvän uran ja tulevaisuuden.

Kun sama kysymys esitettiin miesten ryhmälle, vastaukset olivat itsekeskeisempiä: toinen halusi olla ammattilaisjalkapalloilija, toinen unelmoi omakotitalosta.

– Kukaan naisista ei unelmoinut asioita itselleen, Saeed sanoo.

4. Ulkomaalaisia syrjitään, etenkin afrikkalaisia naisia

Sitten on sellainen asia kuin syrjintä ja suoranainen rasismi.

– Kadulla kuulee harmittavia sanoja, haukutaan toisinaan. Sanotaan, että "ulkomaalainen", tai "neekeri", Maryan Jama sanoo.

Syrjintä ei jakaudu tasa-arvoisesti. Tilastokeskuksen ja THL:n vuonna 2014 tekemä tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että syrjintää kokevat etenkin Afrikan maista Suomeen muuttaneet naiset. Heistä lähes joka toinen kertoi kokeneensa epäoikeidenmukaista kohtelua julkisella paikalla kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana.

Rasismi ja syrjintä tuskin rajoittuu julkisille paikoille, Jama tuumaa. Sitä on myös työpaikoilla, mikä varmasti osaltaan vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, hän sanoo.

– On sellaisia firmoja, jotka eivät ota töihin, jos on ulkomaalainen nimi, Jama sanoo.

Työsuojeluviranomaisten kokemusten ja kyselytilastojen mukaan syrjintä ei ole suomalaisilla työpaikoilla poikkeuksellista. Tilastojen perusteella syrjintää kokevat etenkin teollisuuden aloilla työskentelevät maahanmuuttajat, jotka ovat ylikoulutettuja työhönsä.

5. Nainen ei pääse töihin, koska mies ei anna lupaa

Epätasa-arvoiseen kohteluun voi törmätä myös omassa kodissaan. Joskus maahanmuuttajanaisen työunelmien tiellä on aviomies, jonka mielestä naisen paikka on kotona lasten kanssa, eikä töissä.

Ala Saeed kertoo törmäävänsä tällaisiin tilanteisiin silloin tällöin. Tavallisesti asia ilmenee, kun kielikurssilta kadonneelta naiselta kysytään, miksi hän ei ole tullut tunneille.

– Kun kysymme miksi hän ei tule kurssille, hän vastaa, että mies ei anna siihen lupaa. Vaikka kurssille osallistuu vain naisia.

Saeed arvioi, että ilmiö ei ole yleinen.

– Tiedämme tällä hetkellä neljä tällaista tapausta meidän kurssien naisten joukossa. Näillä naisilla ei ole sellaisia ongelmia, hän sanoo viittilöiden digitaitojen kurssille osallistuneisiin.
Entä jos maahanmuuttajan voisi palkata halvemmalla?

Viime viikolla talousnobelisti Bengt Holmström totesi, että kouluttamattomat maahanmuuttajat pääsisivät helpommin töihin, jos näille voisi maksaa muita pienempää palkkaa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhtyi mielipiteeseen, mitä hän joutui myöhemmin pahoittelemaan.

Kysytäänpä naisilta: Pääsisittekö helpommin töihin, jos teille voisi maksaa muita pienempää palkkaa?

– Ehdotus on hyvä, sillä emme halua olla sisällä, sanoo yksi kurssille osallistujista.

Muita hyväksyviä kommentteja ei kuulu.

– Jos opin Suomen kielen, haluan samaa palkkaa kuin suomalainenkin, sanoo toinen.

– Sama ammatti, sama palkka, sanoo kolmas.

– Suomi on tasa-arvomaa. Toivottavasti jatkamme samalla tavalla, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Saeed.

Holmströmin ja Fjäderin ehdotukselle ei lämpene myöskään työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

– Meidän täytyy katsoa maahanmuuttajia samalla tavalla kuin muitakin heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Me ei voida perustuslaillisestikaan asettaa toista väestöryhmää muita huonompaan asemaan.

Entäpä kotihoidon tuki, josta taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:kin huomautti? Tulisiko kotiäitien taloudellinen tukeminen lopettaa, jotta töihin meno houkuttelisi enemmän maahanmuuttajaäitejä?

– Jos seuraava hallitus uudistaa kotihoidon tukea, olisi tärkeää, että huomioitaisiin sen vaikutukset myös maahanmuuttajaväestöön, Hämäläinen tuumaa.

Ala Saeedin mielestä olennaisin tapa parantaa työllistymistä olisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kielen opiskeluun. Kielikurssille tulisi voida päästä, vaikka ei olisikaan työtön työnhakija ja siten kotoutumispalvelujen piirissä, hän sanoo.

Saeedin ja hänen kurssilaistensa kannalta hyvä uutinen on, että juuri tällaista kielikoulutusta lisätään parhaillaan. Maahanmuuttajien kielikoulutus on tänä vuonna siirretty työministeriön vastuulta opetusministeriölle, joka on varannut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen uudistamiseen viiden miljoonan vuosittaisen määrärahan.

Idea on juurikin palvella kotiäitien kaltaisia maahanmuuttajia, jotka ovat aiemmin jääneet vaille kielikoulutusta, sanoo työministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

– He ovat olleet väliinputoajina. Jatkossa kunta voi ohjata heidät vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen. Koska eihän se kotiäitiys ole pysyvä tilanne.

Maryan Jama on ollut kotiäitinä parikymmentä vuotta. Nyt hän puhuu suomea ja opettelee käyttämään tietokonetta.

Mitä seuraavaksi? Haluaisitko mennä palkkatöihin?

– Kyllä. Haluaisin olla lasten ja nuorten erityisohjaaja.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on sitä parempi, mitä kauemmin aikaa Suomessa on vietetty, ja mitä vanhempia heidän lapsensa ovat. Jos Jaman toive toteutuu, sekin siis noudattelisi yleistä trendiä.