maanantai 10. joulukuuta 2018

HS: Terrorismin uhka pysyy lähiaikoina kohonneella tasolla, arvioi Suojelupoliisi

Helsingin Sanomat: Terrorismin uhka pysyy lähiaikoina kohonneella tasolla, arvioi Suojelupoliisi 10.12.2018

SUOJELUPOLIISIN (Supo) mukaan Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka pysyy lyhyellä aikavälillä kohonneella tasolla. Supo julkisti historiansa ensimmäisen kansallisen turvallisuuden katsauksen maanantaina.

Aiemmin Supo on julkaissut erilaisia analyysejä muun muassa vuosikatsauksen yhteydessä.

Supon mukaan terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noussut 370 henkilöön. Kuluneen neljän vuoden aikana määrä on kohottu 25 prosenttia.

Taustalla on radikalisoitumisen lisääntyminen sekä Syyriaan ja Irakiin liittyvä vierastaistelijailmiö, Supo kertoo.

”Ei ole mitään merkkejä siitä, että terrorismin uhka vähenisi. Merkittävin uhka ovat yksittäiset toimijat ja radikaalit ryhmät”, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi maanantaina aamulla.

UHKA on ollut kesäkuusta 2017 asti neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli ”kohonnut”. Tasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea.

Supon mukaan on todennäköistä, että Suomessa toimivien terrorismia tukevien verkostojen tavoitteena on radikalisoida ja värvätä lisää kannattajia.

Erikoistutkija Saana Nilsson sanoi, että terrorismin uhkatasoon ei ole lähivuosina näkyvissä muutoksia.

SUOJELUPOLIISI muistutti viimeksi toukokuussa, että Suomen terrorismin uhka-arvio on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi. Arvion tekemisestä vastaa Suojelupoliisi.

Tuolloin toukokuussa 2018 Yhdysvaltain lähetystö julkaisi kansalaisilleen varoituksen terrorin uhasta Suomessa, mutta Supon mukaan mikään ei viitannut uhkatason nousuun.

Vuonna 2017 Supo kertoi terrorismin uhkatason noston syyksi, että Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita oli noussut merkittäviin asemiin terroristijärjestö Isisin riveissä.

Sitä ennen Supo nosti terrorismin uhka-arviota marraskuussa 2015. Tuolloin Supo kertoi, että Suomeen kohdistuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut vuoden 2014 tasosta.

SUPO avasi pitkästä aikaa tarkemmin vieraiden valtioiden vakoilutoimintaan Suomessa. Supon mukaan Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

”Tämän päälle tulevat vielä niin sanotut lähetetyt vakoilijat”, Supon apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen kuvaili.

Myös vieraiden valtioiden tiedustelu Suomessa jatkuu Supon mukaan lähivuodet aktiivisena.

SUPON mukaan useat ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aktiivisesti Suomessa ja kybervakoilua kohdistuu Suomeen koko ajan. Ruotsalaisen mukaan tekniikan nopea kehitys vaikeuttaa vakoilun torjumista.

”On ilmiselvää, että tietyt maat käyttävät kybervakoilua. Meidän näkökulmasta on vaarallista, jos tuijotamme vain tiettyyn ilmansuuntaan, vaan silmien on oltava auki 360 astetta”, Ruotsalainen sanoi. Hän ei määritellyt maita, joista kybervakoilua on erityisesti odotettavissa.

SUPO käsitteli katsauksessaan myös niin sanottua hybridivaikuttamista. Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin vaikuttamiskeinoja tavoitteidensa edistämiseen säilyy korkeana, Supo katsoo.

”Tämä tarkoittaa muun muassa poliittista vaikuttamista. Esimerkiksi meidän energiapoliittiseen päätöksentekoon on yritetty vaikuttaa niin, että vaikuttajamaan tavoitteet toteutuvat”, Ruotsalainen sanoi ja mainitsi yhden esimerkin.

Supon mukaan Suomeen kohdistuvia vaikuttamiskeinoja ”ovat tai saattaisivat” olla esimerkiksi informaatiokampanjat, poliittinen painostus, rajavakauden horjuttaminen, taloudellisen vaikutusvallan kasvattaminen ja talouselämän kielteisten ilmiöiden hyväksikäyttö sekä infrastruktuurihankkeiden kautta vaikuttaminen samoin kuin kyberoperaatiot ja sotilaallinen voimannäyttö.

”Talouselämän kielteisten ilmiöiden hyväksikäyttö tarkoittaa sitä, että tuodaan esiin omien tarkoitusperien edistämiseksi kielteisiä vaikutuksia. Yksi esimerkki on kriittisten toimintojen ulkoistaminen maihin, joissa tunkeutuminen niihin on helpompaa”, Antti Pelttari sanoi.