Yle: Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 30–40 prosenttia katoaa

Yle: Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 30–40 prosenttia katoaa 12.2.2016

Suomi palauttaa turvapaikkaa vaille jääneitä tehokkaammin kuin muut EU-maat. Silti osa turvapaikanhakijoista jää maahan laittomasti. Ilmiöön liittyy riskejä, sillä he syrjäytyvät helposti ja voivat ajautua tekemään rikoksia elääkseen, todetaan Poliisihallituksesta.

Lahden Hennalan vastaanottokeskukseen on tullut turvapaikkapäätöksiä vasta muutaman viikon ajan. Myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulevat kertomaan asian henkilökunnalle heti.

Kielteisen päätöksen saaneet eivät siitä huutele, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Markku Heikkilä.

– Heilllä on mahdollisuus valittaa päätöksestä, ja meillä on velvollisuus neuvoa heitä prosessissa eteenpäin.

Heikkilän mukaan vastaanottokeskus ei ole vankila eikä siellä pystytä estämään, jos joku haluaa kadota. Kadonneet huomataan viimeistään vastaanottorahanjaossa.

– Jos ei tule kuittaamaan rahaansa, me katsomme hänet kadonneeksi ja ilmoitamme poliisille, sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan Hennalasta tai SPR:n muista Päijät-Hämeen yksiköistä on jo lähtenyt omille teilleen joitakin kymmeniä irakilaisia kesken turvapaikkaprosessin.

– He ovat illalla ilmoittaneet, että huomenna en enää tule. Jotkut ovat näyttäneet lentolipunkin. Usein kuulemme sukulaisilta, että kadonnut on palannut Irakiin, Heikkilä kertoo.

Heidän turvapaikkahakemuksensa on rauennut.

Osa jää Suomeen laittomasti

Osa turvapaikanhakijoista jää laittomasti oleskelemaan Suomeen. Aiempina vuosina viranomaisilta on kadonnut 30–40 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista.

Osa heistä on lähtenyt maasta viranomaisten tietämättä, osa on jäänyt oleskelemaan laittomasti Suomeen.

– Ei ole temppu eikä mikään kadota, jos henkilö niin haluaa, sanoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Pekka Nuutinen.

– Se, että saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, ei tarkoita sitä, että hänet otetaan säilöön ja pannaan johonkin häkkiin odottamaan jatkotoimenpiteitä, sanoo Nuutinen.

Turvapaikkapäätöksiä tulee koko ajan. Alkuvuoden aikana päätöksiä on tehty noin 2 000, joista myönteisiä on noin 440 ja kielteisiä 190.

Noin 500 ei jää Suomeen päätettäväksi Dublin-asetuksen vuoksi, ja noin 900 hakemusta on rauennut. Suurin osa näistä on maahantulijan itse perumia hakemuksia.

Osa puolestaan raukeaa siksi, että turvapaikanhakija on kadonnut. Tulevasta tilanteesta Maahanmuuttovirastolla ja Poliisihallituksella ei ole tarkkaa arviota. Poliisi varautuu maastapoistamispäätösten merkittävään lisääntymiseen.

– Tavoite on, että mahdollisimman suuri osa palautuspäätöksen saaneista poistuu maasta. Samalla varaudumme siihen, että osa jää oleskelemaan maahan, koska heitä ei pysty palauttamaan, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Maan alle painuneet ovat riskiryhmä

Poutasen mukaan laittomasti maassa oleskeleviin liittyy riskejä.

– He syrjäytyvät helposti ja ajautuvat mahdollisesti tekemään rikoksia elääkseen. Heillä on myös suuri riski joutua erilaisten rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi. Nämä ovat ne kolme asiaa, jotka vähän huolestuttavat, sanoo Poutanen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on tehokas viranomaiskoneisto ja kielteisen päätöksen saaneita on palautettu enemmän kuin muissa EU-maissa.

– Suomessa palautusprosentti on kuitenkin 60–70, kun muualla Euroopassa se on keskimäärin 40, sanoo Poutanen.

Suomessa jää vuosittain kiinni noin 3 000 laittomasti maassa oleskelevaa. Heistä kaikki eivät ole kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, vaan luvussa on mukana myös esimerkiksi henkilöitä, joiden oleskelulupa on vanhentunut tai jotka ovat maahantulokiellossa.

Jos pakkopalautus ei onnistu, paperittomat jäävät laittomasti maahan

Maahanmuuttovirasto on jo avannut Vantaalle transit-keskuksen, jonne on majoitettu vapaaehtoisesti maasta poistuvia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille suunnitellaan palautuskeskusta, mutta se on Nuutisen mukaan vielä pilotointivaiheessa.

Päänvaivaa aiheuttaa heinäkuussa muuttunut laki, jonka mukaan vastaanottokeskuspalvelut loppuvat tietyn ajan kuluttua täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen jälkeen. Nuutinen miettii, mitä tapahtuu sellaisille maastapoistettaville, joita kotimaa ei suostu syystä tai toisesta vastaanottamaan.

– Määrää ei osaa kukaan arvioida. Voihan se olla tuhansia ihmisiä, jotka ovat potentiaalisia. Asia riippuu siitä, miten palautukset esimerkiksi Irakiin ja Afganistaniin saadaan toimimaan, pohtii Nuutinen.

Jos maasta poistettavia ei pystytä pakolla palauttamaan, he jäävät paperittomina Suomeen ilman vastaanottokeskuksen palveluita.

– Aiemmin oli mahdollisuus saada määräaikainen oleskelulupa, mutta se mahdollisuus poistui heinäkuussa. Hyvä kysymys, miten asiat etenevät. Nähtäväksi jää, sanoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Pekka Nuutinen.