HS: Vähemmistöuskontojen opetus säästynee leikkurilta

Helsingin Sanomat: Vähemmistöuskontojen opetus säästynee leikkurilta 25.11.2014

Vähemmistöuskontojen opetus säästynee sittenkin leikkurilta, vaikka hallitus esitti budjettiriihessä, että niiden nykyiset pienryhmät siirtyvät ensi vuonna historiaan.

Esitys on ollut eduskunnan käsittelyssä, koska se vaatii muutoksia perusopetus- ja lukiolakeihin.

Hallitus tavoitteli noin miljoonan euron vuotuisia säästöjä sillä, että muiden muassa katolisen uskonnon, islamin ja buddhalaisen uskonnon opetus vaatisi vastedes vähintään kymmenen osanottajan ryhmän nykyisen kolmen oppilaan ryhmän sijaan.

Evankelisluterilaisen ja ortodoksiuskonnon sekä elämänkatsomustiedon vähimmäisryhmäkoko olisi pysynyt ennallaan eli kolmessa oppilaassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi esityksen, koska se asettaisi oppilaat eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Hallitus perusteli leikkausta säästöjen lisäksi kuntien tehtävien karsinnalla ja sillä, että päteviä vähemmistöuskontojen opettajia on hankala löytää.

Hallitus perusteli uskontojen erottelua myös sillä, että evankelisluterilaisella kirkolla ja ortodoksikirkolla on erityinen julkisoikeudellinen asema ja ne ovat myös kansankirkkoja.

Perustuslakivaliokunnan puntarissa painoivat kuitenkin enemmän uudistuksen mahdolliset haitat kuin sen hyödyt.

Valiokunta toteaa, ettei ehdotuksen tuoma taloudellinen hyöty ole kovin merkittävä, eikä sillä ole olennaista merkitystä julkisen talouden kestokykyyn.

Kansankirkkojen asema ja kelpoisuusehdot täyttävien opettajien puute eivät ole valiokunnan mukaan hyväksyttäviä syitä kohdella näihin uskontokuntiin kuuluvia eri tavoin kuin muita.

Sen sijaan yhdenvertaisuusnäkökulmasta hallituksen esityksen ongelmallisuus korostuu, valiokunta linjaa.

Uudistus vaikuttaisi eniten katolisen uskonnon ja kaikkein pienimpien uskontojen opetukseen. Lisäksi islamin opetus vähenisi suurimpien kaupunkien ulkopuolella.

Muutos heikentäisi valiokunnan mukaan erityisesti maahanmuuttajaväestön asemaa, kun perustuslain yhdenvertaisuussääntely pikemminkin korostaa tarvetta näiden ryhmien erityiskohteluun.

Hallitus itsekin mainitsee perusteluissaan, että ehdotus on "haasteellinen myös ruotsinkielisen väestönosan kannalta", koska ryhmien kokoaminen voi olla ruotsinkielisissä kouluissa niiden pienten oppilasmäärien takia erityisen vaikeaa.

Perustuslakivaliokunta pitää tätäkin tärkeänä asiana.

Opetusministeriön harkinnassa on nyt , annetaanko lain raueta vai muutetaanko esitystä niin, ettei se aseta eri ryhmien oman uskonnon opetusta erilaiseen asemaan.

Perusopetuslain ja lukiolain muutosten oli alun perin määrä tulla voimaan jo ensi vuoden alussa. Uusia ryhmäkokoja olisi noudatettu elokuun alusta vuonna 2015.

Esitys sisältyi hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, josta tehtiin toimeenpanopäätös marraskuussa 2013. Tavoitteena oli korjata rahoitusvajetta ja karsia kuntien tehtäviä.


Peruskoulussa on lähes 8 000 islamin lukijaa

Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun oppilaista noin 93 prosenttia osallistuu evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen, 2,9 prosenttia elämänkatsomustiedon opetukseen, 1,3 prosenttia ortodoksisen uskonnon opetukseen, 1,2 prosenttia islamin opetukseen ja 0,1 prosenttia muiden uskontojen opetukseen.

Opetukseen ei osallistu tai oman uskonnon opetusta ei saa 0,7 prosenttia.

Absoluuttisina määrinä esimerkiksi vuonna 2012 islamin lukijoita oli lähes 8 000 ja ortodoksista uskontoa lukevia noin 7 400.

Elämänkatsomustietoa opiskeli lähes 21 000.

Juutalaista uskontoa opetetaan vain juutalaisessa koulussa ja adventistista uskontoa vain adventtikouluissa.

Buddhalaista uskontoa ja hare krishna -uskontoa opetetaan lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu lisäksi myös seuraavia uskontoja varten: kristiyhteisö, bahai, Herran Kansa, mormoni, Vapaakirkko ja Helluntaikirkko.