Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hanna Dhalmann. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hanna Dhalmann. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. heinäkuuta 2014

HS: Koulun laatu ei yksin selitä muuttohaluja pk-seudulla

Helsingin Sanomat: Koulun laatu ei yksin selitä muuttohaluja pk-seudulla 4.7.2014

Pelkkä alueen koulun laatu ei ratkaise, minne pääkaupunkiseudun lapsi­perheet muuttavat. On kuitenkin viitteitä siitä, että joillakin alueilla kou­lun merkitys kasvaa.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Helsingin Uutiset: Tutkija: Maahanmuuttajille tarvitaan asumisvaihtoehtoja

Helsingin Uutiset: Tutkija: Maahanmuuttajille tarvitaan asumisvaihtoehtoja 18.11.2013

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden suhteellinen osuus Helsingin lähiöissä jatkaa kasvuaan väistämättä myös tulevaisuudessa.

Helsingin seudun maahanmuuttajaväestön ennustetaan lisääntyvän yli 100 000 uudella asukkaalla seuraavan 20 vuoden aikana. Kasvu kohdistuu osin niille alueille, joilla maahanmuuttajien suhteellinen osuus on ennestään korkea.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Helsingin Uutiset: Viidenneksen raja vieraskielisissä ylittymässä useilla asuinalueilla

Helsingin Uutiset: Viidenneksen raja vieraskielisissä ylittymässä useilla asuinalueilla 13.11.2013

Yhä useammat Helsingin asuinalueet ovat ylittämässä 20 prosentin rajan maahanmuuttajien osuudessa.

Puotinharjun, Pihlajamäen ja Malminkartanon asukkaista viidennes on pian vieraskielisiä. Yhdeksän muuta lähiötä on aiemmin ylittänyt vastaavan rajan.

torstai 7. marraskuuta 2013

HS: Arto Satonen: Eriytymiseen liittyvät virheet voidaan välttää

Helsingin Sanomat, mielipide: Eriytymiseen liittyvät virheet voidaan välttää 7.11.2013

Suurkaupunkien asuinalueiden eriytyminen keskiluokkaisiksi ja huono-osaisten alueiksi, kantaväestön ja maahanmuuttajien alueiksi, on johta­nut moniin ongelmiin ja kärjistynyt rajuihin mellakointeihin Tukhol­man Husbyssä, Pariisissa ja Lontoossa. Eriytyminen on herättänyt kes­kustelua Suomessakin

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

HS: Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä 27.10.2013

Maahanmuuttajien suuri määrä asuinalueella tai lähikoulussa on jo aito kantaväestön poismuuttosyy Helsingin seudun joissain lähiöissä.

Se ei ole suinkaan suurin tai ainoa syy, mutta tilastollinen merkitys on il­meinen.

Asiaa ovat selvittäneet kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaa­ra sekä kaupunkitutkijat Katja Vilkama ja Hanna Dhalmann. Heidän ar­tikkelinsa "Kantaväestön pakoa?" ilmestyi perjantaina Yhteiskuntapoli­tiikka-lehdessä (HS 25. 10.).

perjantai 25. lokakuuta 2013

Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä

Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä 25.10.2013
Helsingin Sanomat: Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä

Jo vuosia pääkaupunkiseudulla asukkaita puhuttanut ”valkoinen pako”, eli kantaväestön muutto pois maahanmuuttajien suosimista lähiöistä, saa vahvistusta nyt myös tieteellisestä tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan pk-seudun alueet ovat erkanemassa toisistaan etnisesti, kun osa kantaväestöstä muuttaa pois alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on noussut suureksi. Uudet maahanmuuttajat taas päätyvät asumaan seudun itä- ja koillisosien lähiöihin sekä radanvarsialueille, joissa heidän osuutensa on jo suuri.

torstai 21. helmikuuta 2013

HS: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia

Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia 21.2.2013

Suo­ma­lais­ten asen­teet maa­han­muut­toa koh­taan ja yh­teis­kun­nan val­miu­det ot­taa vas­taan mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den mu­ka­naan tuo­maa yh­teis­kun­nal­lis­ta muu­tos­ta ovat juu­ri nyt tär­kei­tä ja ajan­koh­tai­sia ky­sy­myk­siä. Kaik­ki nä­kö­pii­ris­sä ole­vat en­nus­teet lu­paa­vat suu­ril­le kau­pun­ki­seu­duil­le maa­han­muu­ton vauh­dit­tu­mis­ta.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuo­reet väes­tö­en­nus­teet ar­vioi­vat maa­han­muut­ta­jien osuu­den kas­va­van vuo­teen 2030 men­nes­sä noin 20 pro­sent­tiin väes­tös­tä – mi­kä ei ole eu­roop­pa­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta edel­leen­kään ko­vin pal­jon.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Turun Sanomat: Helsingin yliopisto: Maahanmuuttaja ei haluaisi sulkeutua omiin porukoihinsa

Turun Sanomat: Helsingin yliopisto: Maahanmuuttaja ei haluaisi sulkeutua omiin porukoihinsa 25.1.2013
Tiedote/Helsingin yliopisto: Maahanmuuttaja ei haluaisi sulkeutua omiin porukoihinsa

Viime viikkoina on keskusteltu paljon siitä, miten maahanmuuttajataustaiset tai ulkomailta tulleet pärjäävät maassamme. Kun puhutaan asumisesta, mietitään, miten voidaan edistää ihmisten etnisesti tasapainoista sijoittumista eri kaupunginosiin.

Etnisesti sekoittunut asukasrakenne ei kuitenkaan takaa positiivista kanssakäymistä asuinalueilla. Tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta on selvittänyt pääkaupunkiseudulla asuvien Somaliasta ja Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien asumistoiveita, kokemuksia ja valintoja suhteessa etniseen segregaatioon.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

HS: Somalit asuvat muita suomalaisia ahtaammin

Helsingin Sanomat: Somalit asuvat muita suomalaisia ahtaammin 18.4.2010

Tilanpuute vaivaa Suomessa asuvia somaliperheitä.

Esimerkiksi Helsingissä somalien asunnot ovat noin seitsemän neliömetriä suurempia kuin koko väestön, mutta yhtä asukasta kohden tilaa on alle puolet siitä mitä muilla.

Valtaosa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.

"Isoja perheasuntoja tuotetaan koko ajan, mutta yli viiden huoneen asuntoja ei uusissakaan taloissa ole tarjolla", kertoo Helsingin kaupungin asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.

Somaliperheiden keskimääräinen lapsimäärä on kaksinkertainen koko väestöön nähden. Toisaalta perheistä vain pieni osa on erittäin suuria.

Ahtauden lisäksi Somaliasta tulleiden on pitänyt totutella suomalaiseen asumiskulttuuriin. Somaliassa koti laajenee seinien ulkopuolelle, suomalaisessa kerrostalossa elämä käpertyy asunnon sisälle.