HS: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta 3.10.2019

HELSINGIN lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.

HS: Tutkija: Osaa kouluista vältellään ”alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi”

Helsingin Sanomat: Tutkija: Osaa kouluista vältellään ”alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi” 10.8.2015

Suomen kaupunkeihin on vähitellen hiipinyt järjestelmä, jossa peruskoulun yläkoulut jakautuvat kahteen kastiin. Hyvämaineisiin ja haluttuihin kouluihin hakeutuu korkeasti koulutetun ylemmän keskiluokan lapsia. Sama keskiluokka välttelee osaa lähikouluista.

HS: Keskiluokka viihtyy lähiössä: "Moni ei ymmärrä, miten monipuolinen alue tämä on"

Helsingin Sanomat: Keskiluokka viihtyy lähiössä: "Moni ei ymmärrä, miten monipuolinen alue tämä on" 12.6.2015

Tutkimuksen mukaan huonomaineistenkin alueiden asukkaat kehuvat pihapiirinsä rauhallisuutta ja lähipalveluja. Myös lasten harrastukset ja ystäväpiirit saavat keskiluokkaisia perheitä jäämään lähiöihin.

Turku: Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat rakenteellisten tekijöiden ja maahanmuuttajien valintojen tulos

Turku: Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat rakenteellisten tekijöiden ja maahanmuuttajien valintojen tulos 19.12.2014
Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 3/2014 (pdf)
Svenska Yle: Invandrare söker sig gärna till Åbo

Turku on ollut 1990-luvulta lähtien pääkaupunkiseudun jälkeen selkein maahanmuuton kohdealue Suomessa. Maahanmuuttajaväestö on keskittynyt etenkin muutamille lähiöalueille.

HS: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita

Helsingin Sanomat: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita 27.10.2014
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien asuinpaikan valinnan ratkaisee kolme syytä

Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

HS: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa

Helsingin Sanomat: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa 29.9.2014

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Helsingin Sanomat: Pukinmäen koulun vanhemmat: Olemme leimaantuneet maahanmuuttovastaisiksi

Helsingin Sanomat: Pukinmäen koulun vanhemmat: Olemme leimaantuneet maahanmuuttovastaisiksi 10.9.2014

Huonontaako maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri osuus koulun vai ei? Tämä oli peruskysymys, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Malmilla sijaitsevan Soinisen ja Pukinmäen peruskoulujen hallinnollisesta yhdistämistä.

HS: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu

Helsingin Sanomat: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu 11.8.2014
Yle: Eliittikoulu tai huonomaineinen alue ei houkuta – "Tavallisen hyvä" koulu monelle mieluisin
MTV3: Yhä useampi valitsee erikoiskoulun - eriarvoistuuko peruskoulu?
MTV3: Koulushoppailu heikentää oppimistuloksia yhteiskunnassa

Vain harva suomalaisvanhempi haluaa panna lapsensa eliittimaineessa olevalle luokalle.

Parasta lapselle on tavallinen, "ihan hyvä" koulu. Näin vaikuttaisi ajattelevan suuri osa suomalaisvanhemmista.

Lappeenrannan Uutiset: Kantaväestö otti jalat alleen

Lappeenrannan Uutiset: Kantaväestö otti jalat alleen 18.1.2014

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että maahanmuuttajat keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin.

Lähes puolet Lappeenrannan maahanmuuttajista, 43 prosenttia, asuu Sammonlahden suuralueella.

Muunkielisten osuus on kasvanut alueella kymmenessä vuodessa viidestä prosentista 12 prosenttiin.

Turkulainen: Kotirauha paranee vuokrataloissa

Turkulainen: Kotirauha paranee vuokrataloissa 2.12.2013

Kaupungin vuokratalo oli takavuosina sanapari, jolla oli huono kaiku asuinalueilla. Nyt tästä mielikuvasta halutaan lopullisesti eroon. TVT Asunnot Oy on kokeillut Varissuolla, voidaanko asuntoja remontoimalla ja tiukemmalla asukasvalinnalla parantaa asumisviihtyvyyttä.

Suurpäänkatu 47:ssa kaikki asunnot remontoitiin. Huoneistoihin valittiin aiempaa selvästi laadukkaampia materiaaleja. Samalla taloissa rajattiin erityisryhmien ja maahanmuuttajien osuutta asukasmäärästä.

Vantaan Sanomat: Vieraskielisten lasten määrissä suuria eroja

Vantaan Sanomat: Vieraskielisten lasten määrissä suuria eroja 30.11.2013

Vantaalla on kouluja, joissa eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaita on puolet koulun oppilaista. Toisaalta Vantaalla on alueita, joissa näitä oppilaita on vain muutamia.

Esimerkiksi Länsimäen ja Kytöpuiston kouluissa oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä on noin puolet. Vantaankoskella ja Ylästössä vieraskielisiä on vain muutama prosentti.

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo myöntää, että koulujen eriytymisvaara on todellinen.

Helsingin Uutiset: Viidenneksen raja vieraskielisissä ylittymässä useilla asuinalueilla

Helsingin Uutiset: Viidenneksen raja vieraskielisissä ylittymässä useilla asuinalueilla 13.11.2013

Yhä useammat Helsingin asuinalueet ovat ylittämässä 20 prosentin rajan maahanmuuttajien osuudessa.

Puotinharjun, Pihlajamäen ja Malminkartanon asukkaista viidennes on pian vieraskielisiä. Yhdeksän muuta lähiötä on aiemmin ylittänyt vastaavan rajan.

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajat enemmistönä?

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajat enemmistönä? 6.11.2013

Tiedotusvälineissä on jälleen uutisoitu maahanmuuttajavaltaisista ja vuokratalovaltaisista lähiöistä.

Mutta mitä tarkoittaa maahanmuuttajavaltainen lähiö? Tarkoittaako se, että valtaosa eli suurin osa lähiön asukkaista on maahanmuuttajia? Jos merkitys on tämä, Helsingistä ei löydy ainuttakaan maahanmuuttajavaltaista lähiötä.

Suomen Kuvalehti: Yleiset ja yksinkertaistetut väitteet maahanmuuttajista - mitä sanovat asiantuntijat?

Suomen Kuvalehti: Yleiset ja yksinkertaistetut väitteet maahanmuuttajista - mitä sanovat asiantuntijat? 29.10.2013

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu näyttää olevan täynnä yksinkertaistuksia ja puolitotuuksia, joita keskustelijat käyttävät omassa poliittisessa työssään hyväkseen.

Esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) on todennut, että maahanmuuttajat ovat rikostilastoissa yliedustettuina. Tilanne kuitenkin tasoittuu, kun rikosten määrät suhteutetaan eri väestöryhmien taustatekijöihin kuten ikään ja työttömyyteen.

Kaikki keskustelussa esitetyt väitteet eivät ole kuitenkaan tuulesta temmattuja. Yksi vaikeimmista ongelmista on se, että Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa taustatekijöiden vakiointienkin jälkeen.

HS: Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä 27.10.2013

Maahanmuuttajien suuri määrä asuinalueella tai lähikoulussa on jo aito kantaväestön poismuuttosyy Helsingin seudun joissain lähiöissä.

Se ei ole suinkaan suurin tai ainoa syy, mutta tilastollinen merkitys on il­meinen.

Asiaa ovat selvittäneet kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaa­ra sekä kaupunkitutkijat Katja Vilkama ja Hanna Dhalmann. Heidän ar­tikkelinsa "Kantaväestön pakoa?" ilmestyi perjantaina Yhteiskuntapoli­tiikka-lehdessä (HS 25. 10.).

Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä

Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä 25.10.2013
Helsingin Sanomat: Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä

Jo vuosia pääkaupunkiseudulla asukkaita puhuttanut ”valkoinen pako”, eli kantaväestön muutto pois maahanmuuttajien suosimista lähiöistä, saa vahvistusta nyt myös tieteellisestä tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan pk-seudun alueet ovat erkanemassa toisistaan etnisesti, kun osa kantaväestöstä muuttaa pois alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on noussut suureksi. Uudet maahanmuuttajat taas päätyvät asumaan seudun itä- ja koillisosien lähiöihin sekä radanvarsialueille, joissa heidän osuutensa on jo suuri.

HS: Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Helsingin Sanomat: Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa 26.8.2013
Väitöskirja: Rasinkangas, Jarkko. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla. (pdf)

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi. Näin sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.

Kokoomuksen Satonen: Kolme asiaa, joilla Husbyn kaltaiset mellakat voidaan estää

Kokoomuksen Satonen: Kolme asiaa, joilla Husbyn kaltaiset mellakat voidaan estää 28.5.2013

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Arto Satosen mukaan ennaltaehkäisevillä ratkaisuilla on estettävä Husbyn nuorisomellakoiden rantautuminen Suomeen.

Helsingin Uutiset: Muuttotappiokierre vaivaa lähiöitä

Helsingin Uutiset: Muuttotappiokierre vaivaa lähiöitä 11.5.2013

Osa Helsingin lähiöistä saa muuttovoittoa Helsingin ulkopuolelta, mutta samaan aikaan menettää Helsingin sisäisessä muuttoliikkeessä asukkaita – jopa niin paljon, että muuttoliike on kokonaisuudessaan tappiollista.

HS: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia

Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia 21.2.2013

Suo­ma­lais­ten asen­teet maa­han­muut­toa koh­taan ja yh­teis­kun­nan val­miu­det ot­taa vas­taan mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den mu­ka­naan tuo­maa yh­teis­kun­nal­lis­ta muu­tos­ta ovat juu­ri nyt tär­kei­tä ja ajan­koh­tai­sia ky­sy­myk­siä. Kaik­ki nä­kö­pii­ris­sä ole­vat en­nus­teet lu­paa­vat suu­ril­le kau­pun­ki­seu­duil­le maa­han­muu­ton vauh­dit­tu­mis­ta.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuo­reet väes­tö­en­nus­teet ar­vioi­vat maa­han­muut­ta­jien osuu­den kas­va­van vuo­teen 2030 men­nes­sä noin 20 pro­sent­tiin väes­tös­tä – mi­kä ei ole eu­roop­pa­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta edel­leen­kään ko­vin pal­jon.