HS: Suomesta tuli monikulttuurinen, asunnoista ei – muslimiperheille sopivia koteja ei juurikaan rakenneta

Helsingin Sanomat: Suomesta tuli monikulttuurinen, asunnoista ei – muslimiperheille sopivia koteja ei juurikaan rakenneta 13.1.2015

Samaan aikaan kun kulttuurien kirjo Suomessa lisääntyy, lisääntyy myös erilaisten asumisratkaisujen tarve.

Maahanmuuttajien asumisen suunnittelun avuksi tehtiin jo vuonna 2010 ideakortti, jossa kerrotaan esimerkkejä islaminuskon vaikutuksista asumiseen. Kortti ei ole virallinen, suunnittelussa suoraan hyödynnettävä rt-ohjekortti, vaan se tarkoitettiin keskustelunavaukseksi. Ideakortissa luetellaan seikkoja, joita erityisesti muslimien asuntoja suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon:

Islaminuskoisen kodissa on tärkeää, että naiset voivat välttyä miesten katseilta tarvittaessa. Esimerkiksi ruokaa voi laittaa kätevämmin ilman huivia, mutta silloin keittiön tulee olla suljettu tila. Jos perheeseen tulee vieraita, miesvieraiden olisi ihanteellista käyttää omaa sisäänkäyntiä. Tytöt ja pojat eivät saisi asua samassa huoneessa enää yli 7-vuotiaina.

Yksi merkittävistä kulttuurieroista on perheiden suuri koko. Samassa asunnossa voi asua monilapsisen perheen lisäksi muita sukulaisia, kuten isovanhemmat.

Kortin ohjeet on koonnut Hanna Dhalmann, ja ne perustuvat aiheeseen liittyviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin. Dhalmann itse on tutkinut muun muassa somalien asumista. Hän korostaa, että ohjeiden tarkoitus ei ole vaatia maahanmuuttajille erityisasuntoja.

"Nyt on muutenkin hyvin erilaisia asuntotarpeita kuin ennen. Kaikki eivät asu nelihenkisessä ydinperheessä. Rakentamisessa olisi hyvä tehdä joustavia ratkaisuja, jotka sopisivat mahdollisimman monelle."

Muslimeiden tarpeisiin joustavuudesta olisi hyötyä etenkin tilan jakamisessa. Jos asuntoa pystyy jakamaan erilaisilla sermeillä tai liukuovilla, näkösuojaa saa tarvittaessa. Näkyvyys asuntoon ei myöskään saisi olla suora.

"Suomessa on ollut jonkin aikaa ihanne asunnosta, jossa on mahdollisimman paljon avointa tilaa ja näkyvyyttä. Se ei toimi kaikilla", Dhalmann sanoo.

Esimerkiksi kokolasisia parvekkeita hän on havainnut vuorattavan kankailla ja muilla näkösuojilla. Verhotankoja olisi parasta olla kaksi, jotta saisi asennettua sekä valoa läpi päästävät että paksummat verhot.

"Uusissa kaupungin vuokra-asunnoissa olen nähnytkin kaksia verhotankoja. En tiedä, onko tämä ideakortin aiheuttama keskustelu vaikuttanut käytäntöihin."

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell uskoo verhotankomuutoksen perustuvan johonkin muuhun syyhyn.

"Räätälöimme asuntoja lähinnä vammaisryhmille. Muuten teemme huoneistoja, jotka palvelevat mahdollisimman monia."

Koehankkeita on kyllä ollut: Kalasataman autottomaan kortteliin pyrittiin tekemään ratkaisuja perheille, joiden kokoonpano on eri viikkoina erilainen.

"Muuntojoustavuus on teema, josta puhutaan paljon. Kaikilla, joilla on tila kortilla, tilan jakamisen tarve on isompi", Randell kertoo.

Hän muistuttaa myös, että suurin osa maahanmuuttajista tulee työn, opiskelun tai suomalaisen puolison perässä, jolloin ideakortin kuvailemia erityistarpeita ei juuri ole.

"Isot maahanmuuttajaperheet kyllä toivovat esimerkiksi kahta vessaa, mutta usein isoissa asunnoissa on kaksi vessaa muutenkin."

Väestöryhmien välillä syttyvät konfliktit asuinalueilla voivat joskus johtua liian pienistä asunnoista tarpeeseen nähden, kertoo Helsingin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvonnan johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni.

"Esimerkiksi 12-henkisen perheen on vaikea löytää asuntoa, kun isoja perheasuntoja rakennetaan vähän. Liian pienessä asunnossa voi tulla valituksia metelistä tai ruoanlaitosta."

Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Saido Mohamed kertoo, että ongelmana ovat usein juuri asuntojen koot.

"Pääkaupunkiseudulla rakennetaan lähinnä pieniä asuntoja eikä mietitä suuria perheitä. Perheiden täytyy tehdä kompromisseja", Mohamed sanoo.

Hän ihmettelee kaupungin asuntopolitiikkaa, jossa maahanmuuttajia halutaan hajauttaa eri alueille. Jos suuri perhe ei mahdu samaan asuntoon, olisi hyvä päästä edes lähialueelle.

"Sukulaisten tuki on tärkeää. Ei voi laittaa rajaa, että nyt jollain alueella on jo tarpeeksi maahanmuuttajia."

Mohamed myös muistuttaa, että kaikki somalialaiset suurperheet eivät elä sosiaalituella vaan kumpikin vanhempi voi käydä töissä ja lapset todennäköisesti opiskelevat.

Omistusasuntoja muslimiperheet eivät usein halua ostaa, vaikka varaa olisikin. Se selvisi Hanna Dhalmannin pohjoismaisessa tutkimuksessa.

"Kaikissa pohjoismaissa omistusasuntoihin siirtyminen koettiin hankalaksi, koska islaminuskossa korkojen maksamista tai vastaanottamista pidetään vääränä", Hanna Dhalmann sanoo.

Saido Mohamed allekirjoittaa väitteen. Ongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi Britanniassa on islamilaisia pankkeja, joiden lainaehdot ovat uskontoon sopivat. Suomessa sellaisia ei vielä ole.