Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä

Vantaan Sanomat: Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajalähiöitä 25.10.2013
Helsingin Sanomat: Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä

Jo vuosia pääkaupunkiseudulla asukkaita puhuttanut ”valkoinen pako”, eli kantaväestön muutto pois maahanmuuttajien suosimista lähiöistä, saa vahvistusta nyt myös tieteellisestä tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan pk-seudun alueet ovat erkanemassa toisistaan etnisesti, kun osa kantaväestöstä muuttaa pois alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on noussut suureksi. Uudet maahanmuuttajat taas päätyvät asumaan seudun itä- ja koillisosien lähiöihin sekä radanvarsialueille, joissa heidän osuutensa on jo suuri.

Toisaalta eriytymisen moottorina ei tutkijoiden mukaan toimi vain maahanmuuttajien määrä. Seudun sisäistä muuttoliikettä ruokkivat myös lähiöihin liittyvät sosiaaliset ongelmat, jotka ovat piinanneet kantaväestöä 1990-luvun lamasta lähtien.

Katja Vilkaman, Mari Vaattovaaran ja Hanna Dhalmannin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaisemassa tutkimuksessa on ensi kertaa kysytty asukkailta syitä pk-seudun sisäiseen muuttoliikkeeseen.

Kyselyssä seutu jaettiin alueisiin, joissa maahanmuuttajien määrä on jo kasvanut merkittäväksi sekä alueisiin, joilla heidän määränsä on vähäinen.

Maahanmuuttajavaltaisilta alueilta poismuuttaneista 28 prosenttia kertoi, että syy lähtöön oli maahanmuuttajien liian suuri määrä. Muiksi syiksi kerrottiin hankaluus löytää sopiva asunto (37 prosenttia), alueen sosiaaliset ongelmat (33 prosenttia) sekä ympäristön epäsiisteys (26 prosenttia).

Vertailualueilla maahanmuuttajien määrä tai sosiaaliset ongelmat eivät korostuneet. Sen sijaan muuttopäätös liittyi yleensä asumisen hintaan, heikkoihin palveluihin, huonoon sijaintiin tai viheralueiden riittämättömyyteen.

– Monikulttuuristuminen ja asukkaiden omakohtaiset kokemukset asuinalueensa sosiaalisesta ympäristöstä ovat myös meillä muodostuneet erillisiksi ulottuvuuksikseen, joilla on vaikutusta toteutuneisiin muuttoihin, tutkijat päättelevät.

Tutkimuksen toinen johtopäätös on, että kantaväestön poismuutossa maahanmuuttajakeskittymistä ei ole kyse vain valkoisesta paosta. Semminkin etniset ja sosiaaliset syyt näyttävät kietoutuvan poismuuttajien kokemuksissa toisiinsa.

– Pk-seudulla alueiden sosioekonomiset ja etniset erot ovat kasvaneet niin isoiksi, että osa väestöstä suunnistaa heikoiksi kokemiltaan alueilta toisaalle. Eriytyminen on paikoin saanut itseään ruokkivan luonteen.

Tämän kehityksen taustalla on 1990-luvun lama, jonka aikana syntyneet erot eivät ole kuroutuneet umpeen.

Jatkossa eriytymisen railo uhkaa levetä, sillä 40 prosenttia maahanmuuton muuttovoitosta kohdentuu suoraan Helsinkiin ja sitä ympäröivälle seudulle. Lisäksi seudulle muuttaa maahanmuuttajataustaisista ihmisiä muualta Suomesta.

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus on pk-seudulla yli 20 prosenttia, kun tällä hetkellä se on reilut kaksitoista prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin 3 000 Suomessa syntynyttä ihmistä. Heidän ikähaitarinsa oli 29–54 vuotta ja he asuivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa. Aineisto kerättiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa syksyllä 2011.