Taloussanomat: Tuplariski vaanii ulkomaista yrittäjää

Taloussanomat: Tuplariski vaanii ulkomaista yrittäjää 30.11.2010

Ulkomaalaisilla yrittäjillä on kaksinkertainen riski ajautua konkurssiin verrattuna kantasuomalaisten yrityksiin. Asiantuntijan mukaan moni aloittaa yrittäjänä liian heppoisin eväin. Toisaalta ulkomaisia yrittäjiä myös koetellaan enemmän – he esimerkiksi joutuvat useammin kiskurivuokrien uhreiksi.

Ulkomaalaistaustaisilla yrityksillä on 1,9 kertaa suurempi konkurssiriski kuin kantaväestöön kuuluvilla yrittäjillä.
Tämä ilmenee Taloussanomien tekemästä selvityksestä, jonka aineistona on 949 käräjäoikeuksissa 11.10.–29.11. käsiteltyä konkurssiasiaa.

Erityisen selvästi aineistosta pistävät esiin virolaistaustaiset rakennusliikkeet ja etniset ravintolat.

Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten yritysten konkurssiasioita oli tarkastelujaksolla 62. Niistä 14 oli hälyttävästi päätynyt varojen loppumiseen niin, että rahat tai muu varallisuus eivät riittäneet edes itse konkurssimenettelyyn.

Kolmessa tapauksessa käräjäoikeus oli määrännyt konkurssiasiamiehen vaatimuksesta niin kutsutun julkisselvityksen julkisin varoin.

"Liian heppoisin
eväin"

– Vaikeaan suomalaiseen yritysmaailmaan on tultu heppoisin eväin, Suomen Asiakastieto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parjanne arvioi lukuja.

Hänen mukaansa konkurssiriski ravintola- ja rakennusalalla on muutenkin korkea.

– Ryhdytään yrittäjiksi, kun pikkuisen osataan paistaa pizzaa tai tehdä remonttitöitä. Näillä palveluillahan on kysyntää. Yrityksen johtaminen ja byrokratia ei sitten menekään nappiin, Parjanne sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan jo useampi kuin joka kolmas ravintola-alan kaikista yrittäjävetoisista yrityksistä on Suomessa ulkomaalaistaustainen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osuus on jo 66 prosenttia ja muualla Uudellamaalla 41 prosenttia.

Ulkomaisilta peritään
kiskurivuokria

Ravintola-alan konsultti ja yrityskauppias Ari Larnemaa Actival Oy:stä näkee kolme syytä ulkomaalaisten epäonnistumisiin.

– He eivät ole oikeasti kovin suosittu vuokralaisryhmä, ja siksi he joutuvat maksamaan niin paljon kuin vuokranantaja kehtaa vain pyytää. He siis joutuvat maksamaan ylimääräistä, josta eivät sitten selviä.

Larnemaan mukaan suomalainen ei hevin mene samaan lankaan.

– Toinen syy on tapa ajatella asioiden hoidosta. Kaikki sujuu, kunnes verottaja tai työeläkeyhtiö viheltää pelin poikki.

Kolmas syy on hänen mukaansa ylioptimismi ankarasti kilpailluilla markkinoilla. Yrittäjät joutuvat dumppaamaan hintansa eikä niillä sitten enää selviä millään.


Näin tutkittiin:


949 käräjäoikeuksien käsittelemästä konkurssiasiasta poimittiin yritykset, joiden hallinnossa oli ulkomaan kansalaisia, ulkomailla asuvia henkilöitä tai henkilöitä, joiden nimi ei ollut suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen. Jos henkilöitä oli useita, heistä vähintään puolet piti olla ulkomaalaistaustaisia.


Käräjäoikeuksien konkurssiyrityksistä ulkomaalaistaustaisia oli näin laskien 6,7 prosenttia.


Oheisessa Tilastokeskuksen vertailuaineistossa ulkomaalaiset on valittu yrittäjän äidinkielen mukaan. Sillä perusteella ulkomaalaistaustaisia yrittäjävetoisia yrityksiä on Suomessa 5049 kappaletta eli 3,6 prosenttia yrityksistä.