Aamulehti, mielipide: Arto Satonen: Ulkomaalaislain muutos tuonut tuloksia 17.11.2010
Aamulehden pääkirjoitussivulla on hiljattain kahdesti (Riitta Järventie 11.11. ja Jorma Pokkinen 14.11.) vertailtu eri puolueiden maahanmuuttopoliittisia kannanottoja toisiinsa ja erityisesti perussuomalaisiin. Tämä vertailu on sikäli erikoista, että Kokoomus julkaisi oman raporttinsa “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” jo vuosi sitten eli siis kauan ennen kuin mikään muu puolue oli kirjannut ylös maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan.
Hedelmällistä ei ole kuitenkaan väittely siitä, kuka on kopioinut mitäkin ja keneltä. Sen sijaan maahanmuuttopolitiikassa on aito tarve laittaa asioita sellaiseen järjestykseen, että väistämätön kansainvälistyminen Suomessa onnistuu ja potentiaaliset uhat eivät realisoidu. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että maahantulijoiden määrä ja kotoutumisen resurssit ovat sopusoinnussa keskenään.
Toisin kuin yleisesti luullaan, tällä vaalikaudella ei ole seisottu tumput ojossa.
Ulkomaalaislakiin on vaalikauden jälkimmäisellä puoliskolla tehty merkittäviä muutoksia, joiden vaikutuksen näkyvät jo nyt.
Täysin turha turvapaikanhakuralli Euroopan Unionin sisältä on loppunut, koska EU-kansalaisilla ei enää ole oikeutta toimeentulotukeen, eikä vastaanottokeskuksen palveluihin. Samoin ovat loppuneet alaikäisiksi itseään väittäneet täysikäiset turvapaikanhakijat, koska ikätestit otettiin käyttöön. Ylipäätään turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, koska Suomi on karsinut vetotekijöitä.
Korjattavaa on toki edelleen. Humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistäminen ei pysy hallinnassa pelkästään matkojen maksamisen lopettamisella, vaikka se onkin oikea päätös. Sen lisäksi tarvitaan yhdistämisen kriteeriksi toimeentulovaatimus ja asumisedellytys eli siis perheen saa yhdistää vasta sitten, kun on löytänyt työpaikan ja pystyy elättämään itsensä Suomessa.
Näin tulijoiden määrä pysyy hallinnassa ja kaikille tulijoille voidaan oikeasti antaa mahdollisuudet kielikoulutukseen ja integroitumiseen Suomeen.
Suomeen pysyvästi tulleista maahanmuuttajista 85% on tullut maahan puolison, työn tai opiskelun perässä. Osa heistä tekee sellaisia töitä, joihin ei enää saa riittävästi suomalaisia. He tarvitsevat toki kielikoulutusta ja usein myös oman ammattialansa tutkinnon päivittämistä Suomessa, mutta varsin nopeasti he pääsevät kiinni työelämään ja integroituvat yhteiskuntaan.
Onnistuneella kotoutumisella myös pakolaisista ja turvapaikan saaneista tulee ammattitaitoista työvoimaa. Tämä tie on kuitenkin paljon pidempi, koska suurella osalla heistä koulupohja on hyvin heikko ja takana on rankkoja elämänkokemuksia kotimaasta. Vertailtaessa 1980-90 -luvun taitteessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllisyysastetta havaittiin, että pakolaistaustaiset henkilöt saavuttivat maahanmuuttajien keskimääräisen työllisyysasteen vasta 10 vuoden kuluttua maahantulosta.
Kansainvälistä vastuuta kantavana maana Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolasta. Sen lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä antamaan turvapaikan niille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi tai esimerkiksi ihmiskaupan uhrina. Näiden ihmisten ottamisen maahan ja kotouttamistoimien piiriin kansantaloutemme kestää. Jos heidän lisäkseen humanitääristen syiden ja siihen liittyvien perheenyhdistämisten perusteella tulee vielä vuosittain tuhansia lisää, niin silloin kotouttamisresurssimme alkavat piiputtaa.
Tärkeä osa integroitumispolitiikkaa on siten vaikeasti kotoutettavien määrän hallitseminen. Juuri siksi on seurattava tarkkaan, miten lainsäädäntö muualla Euroopassa kehittyy ja tarvittaessa reagoitava nopeasti, jos turvapaikanhakijoiden virta kääntyy uudelleen Suomeen päin.
Suomi voi vielä välttää ne maahanmuuttopolitiikan virheet, joiden hintaa nyt maksetaan eri puolilla Eurooppaa. Ghettoutumista ei saa antaa tapahtua. Kielen opetus on oltava kattavaa, koska se on integroitumisen avain. Kouluissa ja urheiluseuroissa on tehtävä työtä maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi.
Tässä kaikessa on onnistuttava myös siksi, että ne opiskelun, työn tai puolison perässä tänne muuttaneet voivat myös kokea Suomen omaksi maakseen. Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä, mutta me voimme onnistuneella politiikalla hallita sitä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)