Helsingin kaupunki: Nuorten palveluja kehitetään koulutuksen siirtymävaiheissa Helsingissä

Helsingin kaupunki: Nuorten palveluja kehitetään koulutuksen siirtymävaiheissa Helsingissä 18.11.2010
Selvitys: Muunkieliset nuoret siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle Helsingissä (pdf)
Muunkielisille nuorille suunnatut palvelut siirtymävaiheessa: tutkijatohtori Marianne Teräksen kalvot (pdf)

Helsingissä on erittäin kattavat palvelut sekä kantaväestön nuorille että muunkielisille nuorille nuorten siirtyessä perusasteelta toiselle asteelle. Mm. valmistavat koulutukset, työpajat, 10-luokat ja joustavan perusopetuksen järjestelyt sekä nuorisotoimen palvelut ovat osa siirtymävaiheen palvelukokonaisuutta. Suurin osa Helsingin nuorista pärjääkin siirtymävaiheessa erittäin hyvin, myös muunkielisistä nuorista. Koulutuksen siirtymävaiheissa on hyvä kiinnittää huomiota ryhmiin, jotka tarvitsevat pidempiaikaista tukea koulutuspolulla. Erityistä huomiota tarvitsevat yläasteikäisinä maahantulleet nuoret sekä he, jotka ovat saavuttaneet oppivelvollisuusiän takarajan, mutta eivät ole vielä täysi-ikäisiä. Lisäksi sota-alueelta tulevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa.

Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa kartoitettiin äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien nuorten tilannetta peruskoulun päättövaiheessa Helsingissä. Selvityksen tilaajana oli Helsingin kaupunki ja sen toteutti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos. Vastaajina selvityksessä oli kaupungin työntekijöitä, muunkielisiä nuoria ja vanhempia.

Selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten muunkielisten nuorten riski pudota perusasteelta toiselle asteelle siirryttäessä näkyy Helsingin kaupungin palveluissa työntekijöiden, vanhempien ja nuorten näkökulmasta. Muunkieliset nuoret näyttävät jäävän Helsingissä suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna useammin ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Riskiä pudota siirtymävaiheessa tarkasteltiin monen tekijän summana, joista toisen asteen paikan saaminen on yksi indikaattori. Riskitekijät liittyivät vanhempien ja nuorten kotoutumisen resursseihin, koulutusjärjestelmän rakenteisiin sekä kaupungin palveluihin.

Panostukset vanhempien ja koko perheen kotoutumiseen tukevat nuoria koulutuspolulla. Valmistavan opetuksen pidentäminen suojaa muunkielisiä nuoria siirtymävaiheessa. Koulutuspolkujen myöhäinen eriytyminen yläasteella auttaa kaikkia nuoria jatko-opintoihin hakeutumisessa. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan kuitenkin lisää Helsingissä.

- Helsingissä tarvitaan mittava lisäys ammatilliseen koulutukseen. Olemme vedonneet valtioon koulutuspaikkojen suuntaamiseksi Helsinkiin tarvetta vastaavasti, jotta voimme saada nuorten osaamisen käyttöön. Peruskoulun päättäneet ovat alaikäisiä, heitä pitää suojella ja antaa uskoa tulevaisuuteen, painottaa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.

Selvityksen perusteella kehittämistoimenpiteitä tulisi suunnata siihen, että muunkielisten nuorten ja heidän perheidensä kohdennettuja tarpeita tunnistettaisiin vielä paremmin kaupungin palveluissa. Lisäksi eri toimialojen palvelujen tunnettuutta yli hallintorajojen tulee lisätä. Myös muunkielisten työntekijöiden määrää siirtymävaiheen palveluissa tulee lisätä ja palveluista tiedottaa eri kielillä.

Helsinki jatkaa selvityksessä esiin nousseiden suositusten toimeenpanoa osana Osallisena Suomi-hankekokonaisuutta, jossa yhtenä painopisteenä on maahanmuuttajanuorten kotoutumiskoulutuksen kehittäminen.