Sivistys.net: Suomen taito on vangille kriittinen

Sivistys.net: Suomen taito on vangille kriittinen 17.11.2010

Oulun aikuislukion apulaisrehtorin Päivikki Halla-ahon mukaan suomen kielen opetuksen nykyistä parempi saatavuus vankiloissa olisi koko yhteiskunnan etu. Kohderyhmän heterogeenisuus haastaa laitokset sekä pohjoisessa että etelässä.

— Maahanmuuttajavangit ovat marginaalin marginaalissa, kiteyttää Päivikki Halla-aho, joka opettaa reaaliaineita Oulun, Ylitornion, Pelson ja Sukevan vankilassa.

Halla-aho viittaa siihen, että maahanmuuttajat ovat muuta väestöä suuremmassa syrjäytymisvaarassa ja vankilassa he ovat arkielämästä erityisen kaukana. Kielitaidottoman vangin on hankala integroitua, koska vankilat ja koko yhteiskunta toimivat suomeksi.

Kysyntään syytä varautua

Pohjois-Suomessa maahanmuuttajavangeille annetaan suomi toisena kielenä -opetusta (S2) vielä varsin satunnaisesti. Halla-ahon mukaan oppilaitosten on kuitenkin syytä varautua siihen, että S2-opetuksesta tulee vakiintunut osa yleissivistävää vankilaopetusta.

— Valtakunnallisesti on havaittavissa selvä ulkomaalaistaustaisten vankien määrän kasvu. Opinto-ohjaajilta kuulemani perusteella Pohjois-Suomessa on jo pikemminkin kymmeniä kuin yksittäisiä vankeja, jotka hyötyisivät suomen kielen opetuksesta, hän toteaa.

Koulutuksen lisäksi kielitaidottomuus voi estää suosittuun työtoimintaan osallistumisen, sillä työ edellyttää, että ohjaajalla ja vangilla on yhteinen keskustelukieli.

Riihimäellä opetusta läpi vuoden

Riihimäen vankilassa tilanne on parempi kuin pohjoisessa. Koko lukuvuoden kestävään suomen kielen lähiopetukseen pääsevät kaikki, jotka täyttävät yksikön turvallisuusmääräykset.

Tänä syksynä vankilan ainoassa S2-ryhmässä aloitti kymmenen vankia, mikä on laitoksen opinto-ohjaajan Juuso Antikaisen mukaan lähes ryhmän enimmäiskoko.

— Opiskelu on vapaaehtoista. Silti opetukseen osallistuu meillä lähes sata prosenttia niistä maahanmuuttajista, jotka yleensä ottaen voivat tulla ryhmäopetukseen, hän kertoo.

Koko maan mittakaavassa ulkomaalaistaustaisia vankeja on Riihimäellä vain vähän, kymmenisen prosenttia koko yksikön vankikannasta.

Tasoerot ja karkotusuhka yhteisinä haasteina

Antikainen ja Halla-aho ovat yksimielisiä siitä, että vankien koulutustaustan ja kielitaidon kirjavuus on maahanmuuttajavankien opetuksen suurimpia haasteita, paikkakunnasta riippumatta. Samassa ryhmässä yhdellä on akateemisia opintoja ja sujuva puhutun kielen taito. Toinen taas vasta opettelee länsimaisia aakkosia muutaman peruskouluvuoden pohjalta.

Lisäksi joitakin vankeja uhkaa maastakarkotus, mikä nakertaa opiskelumotivaatiota ja viivyttää kieliopintoihin hakeutumista.

Videotekniikka ehkä avuksi

Pohjois-Suomessa mietitään parhaillaan, miten opetuksen saatavuutta voidaan lisätä. Yhtenä vaihtoehtona Päivikki Halla-aho pitää video-opetusta, jota Oulun aikuislukio on antanut Oulun vankilasta alueen muihin vankiloihin jo vuosien ajan peruskoulu- ja lukio-opinnoissa.

Video-opetuksen avulla usean paikkakunnan yksittäisistäkin opiskelijoista voidaan koota toimiva opetusryhmä.

— Pitää lähteä siitä, että vanki voi opiskella myös suomea sijainnistaan riippumatta. On koko yhteiskunnan etu, etteivät maahanmuuttajataustaiset vangit koe jäävänsä juurettomiksi, Halla-aho painottaa.