Taloussanomat: "Sairaita" tarjouksia – näin halvalla virolainen rakentaa 15.8.2011
Kun pimeää työvoimaa käyttävä ulkomainen rakentaja lyö pöytään neljänneksen tai jopa puolet halvemman urakkatarjouksen, ei muilla ole mitään mahdollisuuksia. Alan liittoihin tulvii yhteydenottoja urakkakilpailut hävinneiltä yrityksiltä. Niiden mukaan keväällä tullut uudistus, ns. käänteinen alv, vain pahentaa tilannetta. Katso miten halvalla ulkomainen työntekijä tekee työt.
Rakennusteollisuuteen (RT) ja Rakennusliitoon tulvii yhteydenottoja rakennusliikkeiltä ja yksityisyrittäjiltä, jotka häviävät tarjouskilpailuja työntekijämaksujen ja veronkierron takia.
– Näitä tulee aivan jatkuvasti. Emme saa seurata urakkahintoja. Tunnelma, joka välittyy näistä keskusteluista, on erittäin turhautunut. Yleinen näkemys on, että jos laitat kaikki lakisääteiset velvoitteet hintaan, millään ei voi pärjätä nykyisessä hintakilpailussa, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kertoo.
– Yritykset kertovat, että erot saattavat olla aivan huimia, jopa useita kymmeniä prosentteja, jos kaikki verot, työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksut on jätetty pois tarjouksesta.
Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokaksen mukaan hintahaarukka vaihtelee paljon. Pöytään on ääritapauksissa lyöty 30–50 prosenttia kilpailijaa halvempi tarjous. Puolet halvemmassa mukana ei käytännössä voi olla enää kuin työn osuus, jos sitäkään.
Tuntityötaksoissa erot voivat olla suomalaisen työntekijän 35:stä eurosta alipalkatun ulkomaalaisen työntekijän 10–15 euroon.
Kun kyse on työvoimavaltaisesta alasta, palkkakustannukset ovat tarjouskilpailusta iso osa. Kun kirvesmies tekee 15 eurolla viikon työtä pimeästi, yhteiskunta menettää toisaalta 721 euroa verotuloa. (Katso esimerkkilaskelma grafiikasta jutun lopusta.)
– Yritys ilmoittaa vakuutusyhtiölle kahdesta työntekijästä, mutta työllistää kaksikymmentä. Pelkästään työeläkkeistä luistamalla voi saada 5–10 prosenttia pois hinnasta. Jos mennään koko paletti arvonlisäveroista palkkoihin, hintaa voi tiputtaa jopa neljänneksen, Talonrakennuksen Uudenmaan aluepäällikkö Hannu T. Mäkinen arvioi.
Maalausalalla
tilanne pahin
Työnantajavelvoitteiden laiminlyöntimaksu on enimmillään 15 000 euroa. Sitä on määrätty ani harvoin. Tyypillinen sakkomaksu on Mäkisen arvion mukaan 3 000–5 000 euroa, jonka epärehellinen yritys kuittaa helposti.
Tilanne on surkea tällä hetkellä erityisesti maalausalalla. Paljon harmaata taloutta on pesiytynyt myös julkisivuremontteihin ja kattotöihin.
Pientalorakentamisessa harmaa talous on suhteellisesti suurinta. Rakennusala on jo pitkään vaatinut, että omakotirakentaminen saataisiin valvonnan piiriin.
Pipatti ei voi ymmärtää, minkä takia sinänsä melko helppoa ja halpaa valvontasysteemiä ei saada pakolliseksi pientalorakentamiseen. Pipatti uskoo, että uusi hallitus ryhtyy toimiin epäonnistuneen järjestelmän uusimiseksi.
– Kaikkein yksinkertaisin järjestelmä olisi, että vastaava työnjohtaja, joka ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaan kuka on rakentanut kohteen, ilmoittaisi tiedot myös verovirastoon. Verottaja pystyisi helposti halutessaan tarkastamaan, onko yritys maksanut veronsa.
Omakotitalorakentamiseen on toivottu myös kotitalousvähennystä. Asuntoremonteissa pimeää työtä on jo saatu karsittua kotitalousvähennyksen avulla.
Käänteisellä alvilla
ojasta allikkoon
Huhtikuussa voimaan tullut laki muutti rakentamispalvelujen myyntiä ja ostamista. Arvonlisäveroa ei maksa enää palvelun myyjä vaan ostaja. Aliurakoitsija veloittaa myynnin alvittomana, ja pääurakoitsija maksaa arvonlisäveron rakennustyön arvosta.
Rakennusalan mukaan järjestelmän avulla epärehellinen yritys voi tekaistuilla tai "roskiksesta kaivetuilla" kuiteilla tilittää verottajalle kuvitteellisia alv-poistoja. Pienemmät poistot verottaja hyväksyy automaattisesti.
– Tämä on rikollisten hymyssä suin vastaanottama uudistus, joka mahdollistaa vielä suuremman hintaeron rikollisten ja rehellisten yrittäjien välillä, Pipatti sanoo.
– Meidän näkökulmastamme se on äärimmäisen kallis ja monitulkintainen järjestelmä. Aikaisemmin on väärennetty vain kuitteja, joilla on maksettu palkkaa pimeästi. Nyt tullaan näkemään virtuaalista rakentamista alvin tilitysjärjestelmän avulla.
Veronumero ehkä
käyttöön ensi vuonna
Viranomaisten harmaan talouden kitkemistoimet etenevät erittäin hitaasti. Ensi vuonna käyttöön saadaan ehkä otettua pitkään suunniteltu työntekijän veronumero. Sen avulla voi tarkistaa, onko työntekijä verorekisterissä.
Tällä hetkellä pääurakoitsijalla ei ole oikeutta saada aliurakoitsijalta tietoa, ovatko yrityksen tai yksittäisen työntekijän palkat, työnantajamaksut ja verot maksettu. RT:ssä uskotaan, että hallitus alkaa edistää tilaajavastuulain uudistamista, mikä parantaisi tiedonsaantia.
Rakennusteollisuus valmistelee syksyksi tietopakettia, jossa kootaan yhteen työehtosopimukset ja ammattiryhmien palkkatiedot esimerkkilaskelmineen. Niistä käy ilmi työntekijän kokonaiskustannus. Se lasketaan 1,7 kertoimella tuntipalkkaan, kun mukana ovat kaikki sotu- ja työeläkemaksut.
Laittomuuden pännivät
myös monia ulkomaalaisia
Rakennusalalla arvioidaan toimivan tällä hetkellä noin 30 000 ulkomaista työntekijää. Helsingin Sanomien mukaan pääkaupunkiseudulla ulkomaiset urakoitsijat ovat vallanneet taloyhtiöiden julkisivu-, katto- ja saneerausurakat. Osa ulkomaalaisista toimii virolaisessa yrityksessä, osa tekee työtä suomalaiselle aliurakkana tai on palkattuna suomalaisessa yrityksessä.
Ulkomaisten rakennustyömiesten kanssa on melko paljon kieliongelmia. Työn laatu ei aina vastaa odotuksia, ja työturvallisuudessa on ollut puutteita.
Moni ulkomainen työntekijä tekee suomalaisia laatuvaatimuksia vastaavaa jälkeä. Eräässä suomalaisomisteisessa yrityksessä työskentelevä taitava virolainen peltiseppä tienaa 11 euroa tunnilta. Hänen mukaansa summa on virolaisilla ammattimiehillä yleinen. Rakennustyömiehillä tuntipalkka on 9 euroa. Mies haluaisi ammattiliiton jäseneksi, mutta ei ole uskaltanut ottaa yhteyttä sinne.
Rakennusliiton Suokas tietää vastaavia tapauksia. Juuri virolaisten suhteen tilanne alkaa näyttää paremmalta. Heidän järjestäytymisasteensa on noussut, ja myös monissa rakennusliikkeissä jäsenyyteen suhtaudutaan aiempaa suopeammin.
– On sitä osattu harmaata taloutta pyörittää ennen ulkomaalaisiakin. Eräs suomalainen yritys tilasi Virosta kokonaisen toimituksen ja jätti kaiken maksamatta. Kävi ilmi, että yritys oli perustettu vain tätä tarkoitusta varten. Näinkin päin tätä hommaa hoidetaan, RT:n Mäkinen kertoo.