Kainuun Sanomat: Somalien kokema rasismi lisi eduskuntavaalien jälkeen 7.2.2012
Somalien kokema rasismi lisääntyi Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen. Ylipäätään Suomi on maa, jossa somalit kokevat eniten rasismia Euroopassa.
– Eduskuntavaalien jälkeen on Helsingissä kerrottu, että melkein joka päivä on syljetty päälle, Vuoden 2011 pakolaisnainen, somalialaissyntyinen Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed kertoi tiistaina Kajaanissa.
Myös somalialaisiin syventynyt yliopistotutkija Marja Tiilikainen on saanut vaalien jälkeen viestejä siitä, kuinka kadulla on tultu kommentoimaan epäystävällisesti ja kuinka vaalitulos on ikään kuin antanut luvan.
– Presidentinvaali antaa vähän valoa, Mohamed totesi, sillä vaalikeskusteluissa nousivat vahvasti esiin suvaitsevaisuus ja erilaisuuden sietäminen.
Lue lisää keskiviikon Kainuun Sanomista.
____________________________
Kainuun Sanomat: Somalien kokema rasismi lisi eduskuntavaalien jälkeen
Somalien kokema rasismi lisääntyi Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen. Ylipäätään Suomi on maa, jossa somalit kokevat eniten rasismia Euroopassa.
– Eduskuntavaalien jälkeen on Helsingissä kerrottu, että melkein joka päivä on syljetty päälle, Vuoden 2011 pakolaisnainen, somalialaissyntyinen Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed kertoi tiistaina Kajaanissa.
Myös somalialaisiin syventynyt yliopistotutkija Marja Tiilikainen on saanut vaalien jälkeen viestejä siitä, kuinka kadulla on tultu kommentoimaan epäystävällisesti ja kuinka vaalitulos on ikään kuin antanut luvan.
– Presidentinvaali antaa vähän valoa, Mohamed totesi, sillä vaalikeskusteluissa nousivat vahvasti esiin suvaitsevaisuus ja erilaisuuden sietäminen.
Suomen ykköstila perustuu nimenomaan somalien omaan kokemukseen rasistisesta käytöksestä tai menettelystä niin kadulla kuin työ- ja viranomaisasioinnissakin. Skaala ulottuu epä- ja ennakkoluuloisesta käytöksestä fyysiseen väkivaltaan.
Somalien kokemasta rasismista ei ole tarkkaa tutkimusanalyysiä, mutta se on selvää, että taloudellisesti huonot ajat tapaavat kiristää asenneilmapiiriä.
Somalit ovat otollinen kohde, sillä he ovat suurin pakolais-, afrikkalais- ja muslimitaustainen ryhmä Suomessa. He näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla ja heistä on puhuttu paljon.
Somalia äidinkielenään puhuvia on Suomessa noin 14 000, joten kielen mukaan he ovat kolmanneksi suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä venäläisten ja virolaisten jälkeen. Noin puolet on Suomen kansalaisia ja noin 40 prosenttia alle 15-vuotiaita.
Kainuussa somalit ovat toiseksi suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä. Heitä on lähes 130, mikä on reilut yhdeksän prosenttia ulkomaalaisväestöstä.
Venäläisten määrä on lähes 530 ja osuus yli 37 prosenttia.
Työllistyminen on edelleen iso ongelma, sillä työikäisistä somaleista yli 50 prosenttia on työttömänä. Suomen ensimmäisen somalipolven kohdalla on selvää, että osa heistä ei työllisty koskaan.
Tiilikainen korostaa, että virheitä ei saa toistaa eikä nuorta somalipolvea saa hukata.
- Valtava resurssi Suomelle, hän korostaa merkitystä.
Kotouttaminen on nyt huomattavasti paremmalla tolalla kuin 90-luvulla, mutta juuri työllistyminen olisi avain yhteisön ja yhteiskunnan ytimeen.
Samalla on vältettävä se, ettei kaupunkeihin synny syrjäytyviä ja taantuvia maahanmuuttajien suurkeskittymiä.
Eristäytyminen lisää ongelmia, joista pitäisi päästä nimenomaan eroon.