Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Nuorisoradikalismia ei pidä liioitella 21.2.2012
Suomalaiset nuoret ovat aiempaa valmiimpia turvautumaan laittomiin keinoihin yhteiskunnallisen protestin vuoksi, väittää tuore Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.
Aktivisteiksi luokitellut 14-vuotiaat myös suhtautuvat aiempaa kielteisemmin maahanmuuttajiin ja muita koululaisia myönteisemmin väkivaltaan.
Tutkimuksen tehneet Sakari Suutarinen ja Jouko Törmäkangas syyttävät kehityksestä suomalaista koulua, joka ei yhteiskunnallisen opetuksen vähyyden ja kouludemokratian alasajon vuoksi enää opeta yhteistä päätöksentekoa.
Tutkimus pohjaa kansainväliseen vertailuaineistoon. Laittoman toiminnan mittareina on käytetty iskulauseiden maalaamista seiniin, liikenteen tukkimista ja julkisten rakennusten valtaamista.
Seinäkirjoituksia on joka lähtöön, mutta kadun- ja talonvaltauksiin osallistuvat nuoret ovat usein kiinnostuneita muustakin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Valtaajia ei ole myöskään totuttu näkemään maahanmuuttokriitikoiden etujoukoissa.
Laittomat toimintatavat eivät edusta suomalaisen nuorison valtavirtaa: niihin olisi valmis "varmasti" tai "luultavasti" yhdeksän prosenttia 14-vuotiaista. Osuus on tosin kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja lähestynyt eurooppalaista keskitasoa. Tilastoa johtavan Kreikan luvuista ollaan vielä kaukana.
Kylmäpäisyyttä osoittaa sekin, että yli 90 prosenttia suomalaisnuorista torjuu ehdottomasti väkivallan poliittisissa protesteissa. Laittomuuksiin taipuvaiset ja etenkin maahanmuuttokriittisiksi luokitellut suhtautuvat väkivaltaan horjuvammin. Se on tutkimuksen huolestuttavimpia signaaleja.
Maahanmuuttajakriittisten aktivistien osuus on Suomessa suuri, jos vertaa moniin muihin Euroopan maihin, mutta se heijastaa myös Suomen yleistä ilmapiiriä maahanmuuttokysymyksissä.
Osiin purettuna tutkimus herättää hyviä kysymyksiä mutta antaa vähän varmoja vastauksia. Etenkin väite, että nimenomaan kouluopetuksen ja kansalaiskasvatuksen puutteet radikalisoivat nuoria, kaipaa täsmentämistä.
Opetuksessa tai koulun ja oppilaiden vuorovaikutuksessa on varmasti parantamisen varaa. Se ei kuitenkaan vielä riitä osoittamaan, että koulu johdattelee nuoria laittomuuksiin, saati väkivaltarikollisuuteen.