Aamulehti: Lainmuutos vaikutti hurjasti: Somalialaisten perheenyhdistämisissä yllätysluvut

Aamulehti: Lainmuutos vaikutti hurjasti: Somalialaisten perheenyhdistämisissä yllätysluvut 20.2.2012
Aamulehti, pääkirjoitus: Äärilaidasta toiseen 21.2.2012

Helsingin Sanomat: Somalit eivät enää hae perheitään Suomeen

Somalialaisten perheenyhdistämiset ovat vähentyneet lähes olemattomiin alkuvuodesta.

Puolessatoista kuukaudessa Maahanmuuttovirastoon on tullut viisi hakemusta, kun viime vuonna hakemuksia tuli kuukausittain vajaat 200. Vuonna 2010 hakemuksia tuli lähes 300 kuukausittain.

Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio arvioi somalialaisten perheenyhdistämisinnon lopahtaneen vuoden alusta voimaan tulleen säädöksen takia. Lakikiristyksen teki edellinen hallitus maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) esityksestä.

Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää laittaa perheenyhdistämistä muiden puolesta vireille, vaan jokainen perheenjäsen joutuu itse käymään jättämässä hakemuksen Suomen suurlähetystöön. Somalialaiset matkustavat Etiopian Addis Abebaan tai Kenian Nairobiin. Hakijoilta otetaan samalla sormenjäljet biometriseen oleskelulupakorttiin.

– Aiemmin osa hakijoista ei tullut koskaan haastatteluun. Varmuuden vuoksi myös lisättiin sellaisia perheenjäseniä, jotka eivät olleet niin helposti saapuvilla, Vuorio sanoo.

Alkuvuoden yllättävistä luvuista ei Vuorion mukaan voi päätellä loppuvuotta. Hakemukset voivat tulla viipeellä, ja myös matkat voivat hidastaa.

Vaikuttaako asia päätöksiin? Lue lisää maanantain Aamulehdestä.

_________________________________

Hallitusohjelman mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiskriteereitä voidaan kiristää niin, että täysi-ikäisiltä perheen kokoajilta vaadittaisiin asunto- ja toimeentuloedellytys. Ne ovat voimassa Tanskassa ja Norjassa. Tiukennuksia on ajanut hallituksessa etenkin kokoomus.

[...]

Selvitysryhmää johtava sisäministeriön maahanmuutto-osaston hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho korostaa, että Suomen linja on poliitikkojen omissa käsissä. EU ei painosta suuntaan eikä toiseen.
- Kansainväliset velvoitteet jättävät paljon pelivaraa joko kiristää tai löysentää. Pelivaraa on molempiin suuntiin reilusti.

[...]

Suomen harjoittama ulkomaalaispolitiikka on sisäministeriön hallitusneuvoksen Annikki Vanamo-Alhon mukaan eurooppalaisittain vapaamielistä.

[Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana] Vuorio arvioi Suomen olevan "tiukkuusjanalla" EU:n keskivaiheilla.
- Olemme ehkä liberaalimpia kuin esimerkiksi Hollanti, Britannia, Norja tai Tanska.

______________________________________________

Aamulehti, pääkirjoitus: Äärilaidasta toiseen

Muutos on todella raju: tänä vuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut viisi perheenyhdistämishakemusta, kun viime vuonna niitä pukkasi parin sadan kuukausivauhtia.

Etenkin maassa asuvat somalit ovat nostaneet kätensä pystyyn. Kun aikaisemmin anomukset saattoi tehdä kaikkien perheenjäsenten puolesta Suomessa, nyt jokaisen tänne pyrkivän on allekirjoitettavat anomus henkilökohtaisesti. Koska Suomella ei Somaliassa ole suurlähetystöä, sitä varten on matkustettava joko Etiopian Addis Abebaan tai Kenian Nairobiin.

Edelleenkin sisäministeriössä katsotaan, että Suomen ulkomaalaispolitiikka on eurooppalaisittain vapaamielistä. (AL 20.2.) Hallitusohjelman mukaan sitä voidaan vielä kiristää edellyttämällä, että perheenkokoaja pystyy elättämään tänne muuttavat.

Pitkään maahanmuuttopolitiikan porsaanreikiä katsottiin läpi sormien, ja kun asiaan viimein puututtiin, viisari näyttää heilahtaneen toiseen äärilaitaan. Sellainen on huonoa politiikkaa.
______________________________________________


Helsingin Sanomat: Somalit eivät enää hae perheitään Suomeen

Somalialaisten tekemien perheenyhdistämishakemusten määrä on romahtanut.

Maahanmuuttoviraston vielä julkaisemattomista tilastoista selviää, että vuonna 2011 vireille pantiin vain reilut 1 800 somalialaisten perheenyhdistämishakemusta, kun niitä vuonna 2010 tehtiin lähes 4 000.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan somalialaisten perhesidehakemuksia tuli maahanmuuttovirastolle viime vuonna jo vähemmän kuin Venäjän federaation alueelta tulleiden hakemuksia.

Oleskeluluvan Suomesta saanut voi perheenyhdistämisellä yrittää saada Suomeen lähiomaisensa, lähinnä puolisonsa ja lapsensa tai lapsi omat huoltajansa. Sääntöihin on viime vuosina tullut useita tiukennuksia, jotka vaikeuttavat nimenomaan somalien hakemuksia.

Somalit kokevat jatkuvan sääntöjen kiristämisen ikäväksi, sanoo tulkkina ja Kanava nuoriso ry:n tiedottajana toimiva Abdirahim Hussein.

Esimerkiksi avioliittoa suunnittelevat nuoret odottavat lupia vuosikausia.

"Voisi sanoa suoraan, että älkää hakeko tänne ollenkaan, eikä juoksuttaa ihmisiä näiden hakemusten kanssa."

Oleskeluluvan hankkiminen ei sekään ole helppo juttu.

"Tiedän, että esimerkiksi lapsia on maan alla Etiopiassa tai Keniassa, kuukausia tai jopa vuosia odottamassa Suomen päätöstä. He pelkäävät, että koko hakemus menee pilalle, jos he jäävät kiinni", Hussein kertoo.

Tämän vuoden alusta perheenyhdistämistä ei voi enää hakea perheen Suomessa asuva kokoaja, vaan tänne pyrkivien on itse jätettävä hakemus Suomen lähimpään lähetystöön. Somalialaisten kohdalla kyse on Suomen Etiopian tai Kenian lähetystöistä.

Säännös koskee myös alaikäisiä. Lisäksi viime syksystä lähtien on vaadittu, että hakijalla on oltava oleskelulupa maahan, jossa hän jättää hakemuksensa.

Somalialaisten hakemukset ovatkin tänä vuonna jo lähes loppuneet. Hakemuksia on tullut vain kourallinen.

Asiasta kertoi myös maanantain Aamulehti.

Lisäksi somalialaisille annetaan entistä useammin kielteisiä päätöksiä. HS:n tietojen mukaan vuonna 2011 somalialaisten perhesidepäätöksiä tehtiin yli 1 900. Näistä suurin osa eli 1 400 oli kielteisiä.

Suomeen tehdään vuosittain kaikkiaan noin 10 000 perheenyhdistämishakemusta. Somalit olivat viime vuoteen asti innokkaimpia hakijoita.

Vuonna 2011 eniten vireille pantiin Venäjän federaatiosta kotoisin olevien hakemuksia, joita oli 1 916. Venäläisille tehtiin lähes 1 500 perhesidepäätöstä, joista 176 oli kielteisiä.

Somaleiden perheenyhdistämishakemukset ovat myös ruuhkautuneet pahasti.

Jonossa on noin 6 000 hakemusta. Käsittelyssä ovat nyt helmikuussa 2010 ja loppuvuodesta 2009 jätetyt hakemukset. Ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille marraskuussa 2009 eli lähes kaksi ja puoli vuotta sitten.

---

Tausta: Perheenyhdistäminen on hankala ja kallis prosessi

Hallitusohjelman mukaan perheenyhdistämiskäytännöt pitää saada linjaan muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsissa somalien perheenyhdistämiset ovat jo lähes loppuneet, koska maahantulijoilta vaaditaan henkilöllisyyspapereita.

Suomi on toistaiseksi tehnyt somalien kohdalla poikkeuksen, koska henkilöpapereita ei ole ollut saatavilla 20 vuoteen.

Perheenyhdistämistä on tiukennettu jo edellisellä vaalikaudella. Elokuussa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan kasvattilapsena maahan tullut ei välttämättä voi hakea oleskelulupaa biologisille vanhemmilleen.

Lisäksi jo viime vuonna tuli voimaan säännös, jonka mukaan perheenyhdistämistä hakevan lapsen on oltava alaikäinen vielä päätöksen saadessaan. Hakemusaikojen venyessä yhä useampi lapsi ehtii tulla täysi-ikäiseksi, ennen kuin heidän oleskelulupansa on käsitelty.

Aiemmin Suomi maksoi dna-testin kulut ja perheenjäsenen matkakulut. Vuonna 2011 siitä luovuttiin. Nyt matkat maksetaan vain kiintiöpakolaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Heitä on 2000-luvulla tullut maahan noin 400 vuosittain.

Muiden tulijoiden täytyy maksaa itse lentoliput, viisumit, haastattelumatkat, mahdolliset tulkkauspalkkiot, dna-testit ja oleskeluluvat.

Muilta kuin pakolaisilta vaaditaan myös kohtuullinen tulotaso. Esimerkiksi kolmen lapsen ja kahden huoltajan tulojen pitää olla yhteensä 2 800 euroa kuukaudessa ennen kuin perheenyhdistäminen onnistuu.

Vuoden 2012 alusta prosessia hidastaa myös mahdollisia väärinkäytöksiä vähentämään tarkoitettu biometrinen oleskelulupa. EU-asetukseen perustuvaan lupaan tallennetaan kasvokuva ja sormenjäljet.