Helsingin Sanomat: Suomenvenäläiset ovat sopeutuneet hyvin 19.2.2012
Suomessa elää noin 50 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä, jotka muodostavat suomenvenäläisen yhteisön.
Yhteisön selkäranka ovat toki Suomeen jo sukupolvia sitten tulleet venäläisperheet. Mutta suurin osa Suomessa asuvista venäjänkielisistä on kuitenkin tullut maahan Neuvostoliiton hajottua, 1990-luvun alkuvuosina.
Yksi heistä on taiteilija, kuvittaja Alexander Reichstein, jonka installaatio At home avautui vastikään Ateneumissa. Reichstein tuli Suomeen vuonna 1990, mutta tuntee itsensä edelleen vähän ulkomaalaiseksi – toisaalta sama tunne hänellä on nykyään Venäjällä käydessä.
"Jonkin tietyn kansan tai valtion edustaminen on minulle aina ollut vaikeaa", kertoo Reichstein. "Kotini on siellä, missä perheeni ja studioni ovat, siis Suomessa jo yli 20 vuoden ajan."
"Arjen ongelmissa suomenvenäläisten apu, etenkin vanhojen emigranttien, oli alkuvaiheessa hyvin arvokasta."
Venäjäksi ja ruotsiksi kirjoittava kirjailija Zinaida Lindén asettui Suomeen vuotta myöhemmin, vuonna 1991, naituaan suomenruotsalaisen miehen. Jo opiskeluaikoinaan Lindén kallistui Pohjoismaihin päin, sillä hän luki Leningradin yliopistossa ruotsin kieltä ja kirjallisuutta. Lopputyökin tuli tehtyä ruotsalaisesta naiskirjailijasta Selma Lagerlöfistä.
"En oikeastaan kuulu suomenvenäläiseen yhteisöön, koska mieheni on suomenruotsalainen ja juuri suomenruotsalainen yhteisö oli tärkeä sopeutumiseni kannalta, kun tulin Suomeen. Minulla on toki täällä muutamia venäläisiä ystäviä, mutta vaalin mieluiten suhteitani maanmiehiini Pietarissa, jossa käyn usein", sanoo Lindén.
Fortumissa markkina-analyytikkona työskentelevä Sergei Ilyukhin muutti Suomeen kuusi vuotta sitten vuonna 2006.
"Nykyään minulle merkitsevät todella paljon ystäväni, joista osa kuuluu suomenvenäläiseen yhteisöön. Mutta en valitse seuraa kielen tai alkuperän perusteella."
Lisää aiheesta sunnuntain lehdessä, jossa 30 suomenvenäläistä vaikuttajaa.