Verkkouutiset: Väkivallan uhri saa vaihtelevasti tukea vastaanottokeskuksissa 22.2.2012
Suurin osa turvapaikanhakijoista on kokenut väkivaltaa, mutta traumoihin ei aina osata puuttua.
Turvapaikkaa hakeva nainen oli määrätty pakkoavioliittoon kotimaassaan. Hän oli vastustanut sitä ja valinnut puolisonsa itse, mikä ei ollut suvun tahdon mukaista. Raa'an väkivallan kohteeksi joutunut nainen sai epileptisiä kohtauksia, koska häntä oli potkittu päähän. Hänen neljän kuukauden ikäisellä vauvallaan oli äidin kohtaaman väkivallan takia kehityshäiriöitä.
Tämä on yksi esimerkki siitä, millaisia karuja ihmiskohtaloita vastaanottokeskuksen työntekijät kohtaavat.
– Kunniaväkivalta ja pakkoliitot näkyvät paljon keskuksen työssä, kertoi vastaava ohjaaja Heidi Roström Kotkan vastaanottokeskuksesta. Hän puhui aihetta käsittelevässä seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Vastaanottokeskusten työntekijöitä on koulutettu kolmivuotisen hankkeen aikana tunnistamaan ja auttamaan väkivallan uhreja. Kotkan lisäksi työtä on tehty Kemin, Rovaniemen, Oulun, Joutsenon ja Kajaanin keskuksissa.
Koulutustarve huomattiin maahanmuuttajanaisia auttavassa Monika-Naiset liitossa, kun turvakotipaikkojen tarve maahanmuuttajanaisille alkoi kasvaa. Moni oli alkujaan turvapaikanhakija.
– Huomattiin, että väkivaltatyö oli jäänyt satunnaisten työntekijöiden harteille, vaikka sen pitäisi olla rutiinikysymyksiä. Suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on kokenut väkivaltaa, kertoo liiton projektipäällikkö Nnenna Allinen-Calderon.
Kysymisen vaikeus
Vaikka väkivalta tai sen uhka ovat usein syynä turvapaikan hakemiseen, traumoista selviämiseen saa vaihtelevasti tukea. Monika-Naiset liiton Allinen-Calderon kertoo, että väkivaltaan puuttuminen koetaan usein vaikeaksi. Myös työntekijät ovat kaivanneet koulutusta.
–Työntekijä tarvitsee erityistä herkkyyttä, Allinen-Calderon sanoo.
Ihmisten tarinat ovat moninaisia. Kotkassa työskentelevän Roströmin mukaan paljon väkivaltaa kokeneet voivat turvautua väkivaltaan myös itse. Näin voi olla esimerkiksi lapsisotilailla, jos muuta käyttäytymismallia ei ole ollut.
Koulutuksen lisäksi työntekijöiden avuksi on nyt laadittu käsikirja, jossa opastetaan esimerkiksi, millaisia kysymyksiä voi esittää ja mihin uhrit voi ohjata. Turvapaikanhakijoille on tuotettu eri kielillä materiaalia uhrin oikeuksista ja palveluista Suomessa.
Hanketta rahoitti Euroopan pakolaisrahasto.