Helsingin Sanomat: "Lapsillani on oikeus vanhemman rakkauteen"
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT sekä YK:n kidutuksen vastainen komitea ovat pysäyttäneet useita kidutettujen turvapaikanhakijoiden käännytyksiä Suomesta viime kuukausien aikana, kertoo Helsingin Sanomat.
Turvapaikanhakijoiden palautuksia on peruttu, koska useissa tapauksissa turvapaikanhakijalla on ollut selkeä riski joutua uudelleen epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
Maahanmuuttoviraston mukaan pelkkä kidutus ei ole riittänyt turvapaikan tai muun oleskeluluvan perusteeksi, jos kotimaan olot ovat parantuneet uhrin lähdettyä maasta.
Pakolaisneuvonta ry ja Kidutettujen kuntoutuskeskus ovat huomauttaneet, että tilanne Suomessa on kärjistynyt ja että kidutettuja on käännytetty Suomesta, vaikka viranomainen ei ole pystynyt osoittamaan kotimaan olojen kohentuneen.
Viimeisin EIT:n ja YK:n kielto palauttaa turvapaikanhakija lähtömaahansa tuli viikko sitten. Kyseessä oli Kongon demokraattisesta tasavallasta paennut nainen, joka ei saanut Suomesta oleskelulupaa.
__________________________________
Helsingin Sanomat: Suomi sai moitteita YK:lta kidutettujen käännytyksistä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT ja YK:n kidutuksenvastainen komitea CAT ovat viime kuukausina pysäyttäneet useita kidutettujen turvapaikanhakijoiden palautuksia Suomesta.
Viimeisin palautuksen täytäntöönpanokielto tuli viikko sitten. Kielto koski Kongon demokraattisesta tasavallasta paennutta, kidutettua ja raiskattua naista, joka ei saanut Suomesta oleskelulupaa.
Pakolaisneuvonta ry:n mukaan tilanne on kärjistynyt viime aikoina. Yhä useammin Suomen viranomaiset korkeinta hallinto-oikeutta myöten ovat katsoneet, että traumatisoitunut kidutuksen uhri voidaan palauttaa myös ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin kuten Iraniin tai Kongoon.
EIT:ltä ja CAT:lta on haettu ja saatu kolmen kuukauden aikana neljä täytäntöönpanokieltoa. Tapauksissa on Pakolaisneuvonnan lakimiesten mukaan ollut selkeä vaara uhrin joutumisesta uudelleen epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.
Maahanmuuttovirasto totesi pari viikkoa sitten, että pelkkä kidutus ei aina riitä turvapaikan tai muunkaan oleskeluluvan perusteeksi.
"Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa hakijan kotimaan olot", virasto totesi. Virasto vetoaa muiden muassa tilanteisiin, joissa kotimaan olot ovat parantuneet sen jälkeen kun uhri on lähtenyt maasta.
Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen kuntoutuskeskus puolestaan huomauttavat, että joillekin kidutetuille on annettu Suomesta lähtöpassit, vaikka viranomainen ei ole pystynyt osoittamaan, miten lähtömaan olot olisivat muuttuneet paremmiksi.
Esimerkiksi Iranin ja Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanne ei ole viime vuosina parantunut vaan huonontunut.
Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan Suomessa ongelmana on myös se, että kidutuksen uhreja ei aina tunnisteta eikä heidän erityistilannettaan oteta huomioon päätöksenteossa.
"Oikeusturvaverkkomme aukot johtavat kestämättömiin tilanteisiin. Koska päätöksenteossa arvioidaan, onko henkilö vaarassa joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, on olennaista, ettei ainoatakaan väärää kielteistä päätöstä tehdä."
Kidutuksen uhri tarvitsee myös hoitoa turvallisissa olosuhteissa. Vakavista traumoista toipuminen vie vuosia.
Uhrin palauttaminen maahan, jossa häntä on kidutettu, merkitsee usein jo sinällään epäinhimillistä kohtelua, painottavat Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Pakolaisneuvonta yhteisessä kannanotossaan.
Kidutettujen palauttaminen nousi esille, kun Mervi Junkkosen ohjaama elokuva neljästä kidutetusta esitettiin tammikuussa Helsingin Docpoint-elokuvafestivaaleilla.
Ylen TV1 esittää Jälki elämässä -dokumentin tänään maanantaina kello 21.30.
______________________________
Helsingin Sanomat: "Lapsillani on oikeus vanhemman rakkauteen"
Otam Crispin haluaa kertoa tarinaansa. Hän ei jaksa kärsiä enää yksin päänsä sisällä.
Crispin esiintyy Mervi Junkkosen kidutettujen kohtaloista kertovassa elokuvassa keksityllä nimellä. Nyt hän ei enää halua salata nimeään. Hän haluaa täydet ihmisoikeudet itselleen ja lapsilleen.
Crispin saapui Suomeen turvapaikanhakijana kymmenisen vuotta sitten. Hän ei muista päivämääriä tarkasti. Se on tyypillinen kidutuksen aiheuttaman trauman oire.
Hän joutui Kongon demokraattisessa tasavallassa vankilaan, koska johti valtion vastaista mielenosoitusta.
"Olin töissä valtion yrityksessä. Emme olleet saaneet palkkoja kuukausiin. Ehdotimme sovintoa, mutta sitä ei hyväksytty. Suutuimme niin, että lähdimme kadulle osoittamaan mieltä. Minut vangittiin, koska olin yksi mielenosoituksen alkuunpanijoista."
Kun Crispin muistelee aikoja, jolloin hän oli vielä vahva, hänen äänensä on täyteläinen ja määrätietoinen. Silloin hänen äänessään kuuluu ihan eri mies kuin se, joka puhuu nyt.
"Vankilassa minua kidutettiin, mutta onnistuin lopulta pakenemaan. Sitten vaimoni kuoli. Kun pakenin maasta, neljä lastani jäi Kinshasaan köyhän ja vammaisen sukulaiseni hoitoon."
"En uskalla olla lapsiin yhteydessä, etteivät he joudu vaikeuksiin vuokseni. Belgiassa asuva veljeni soittelee heille, ja saan tietää, mitä heille kuuluu. 'Papa, tule hakemaan meidät pois'," he sanovat.
Lapset eivät ole päässeet kouluun. Kirkolta se saavat ruoka-apua.
Oleskelulupaprosessi Suomessa on ollut tuskallisen hidas, vaikka kidutus on ollut tiedossa alusta alkaen.
Valitusprosessien, käännytysuhan ja YK:n kidutuksen vastaisen komitean antaman täytäntöönpanokiellon jälkeen Crispin sai lopulta oleskeluluvan yksilöllisellä inhimillisellä perusteella. Mutta koska hänelle ei ole myönnetty turvapaikkaa, hän ei saa anoa perheenyhdistämistä ellei pysty itse elättämään lapsiaan.
Crispin on ottanut lasten matkoja varten kallista pikalainaa. Rahoilla teini-ikäiset lapset matkustivat keskenään lähes kolmen tuhannen kilometrin matkan Kongon Kinshasasta Tansanian Dar es Salaamiin Suomen lähetystöön. Siellä heillä oli perheenyhdistämishaastattelut.
Tuli kielteinen päätös. Crispin masentui ja menetti työpaikkansa. Nyt hänellä on velat, mutta ei lapsia.
Perheenydistämispäätöksestä tehty valitus on ollut hallinto-oikeudessa jo pari vuotta.
"Niin kuin kaikilla muillakin lapsilla maailmassa, niin myös minun lapsillani on oikeus käydä koulua ja kokea vanhempansa rakkautta", hän sanoo taas määrätietoisena.
"Olen lasteni isä ja äiti, mutta en pysty edes nukkumaan, koska olen niin huolissani. Itse en parane koskaan, jos en saa heitä luokseni."
Tekstit
