Helsingin Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Itseään vahingoittamalla ei voi muuttaa viranomaispäätöstä

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Itseään vahingoittamalla ei voi muuttaa viranomaispäätöstä 2.11.2012
Maahanmuuttoviraston tiedote: Itseään vahingoittamalla ei voi muuttaa viranomaispäätöstä
Kansan Uutiset: Afgaanimiehet nälkälakossa 50 päivää
YleX: Nälkälakossa oleva turvapaikanhakija: "Kuolen mieluummin kuin palaan Afganistaniin" 1.11.2012

Maahanmuuttovirasto kommentoi lähettämässään tiedotteessa Eduskuntatalon edustalla jo lähes kaksi kuukautta nälkälakossa olleiden afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden tilannetta. Virasto kertoo olevansa huolissaan nälkälakkolaisista, mutta ilmoittaa että syömälakko ei vaikuta turvapaikkapäätökseen.

– Olemme seuranneet Maahanmuuttovirastossa tilannetta erittäin huolestuneina, mutta turvapaikkapäätöksistä vastaavana viranomaisena emme kuitenkaan voi pyörtää lakiin perustuvia päätöksiämme sen takia, että asiakkaamme uhkaa vahingoittaa itseään. Jos syömälakon annettaisiin vaikuttaa viranomaispäätökseen, se olisi todella vaarallinen signaali kaikille muille päätökseensä tyytymättömille, tiedotteessa todetaan

– Julkisuudessa on kritisoitu, että Maahanmuuttoviraston Afganistania koskeva maatieto olisi vanhentunutta. Kritiikin kohteena ollut UNHCR:n raportti ei suinkaan ole ainoa lähteemme. Olemme tehneet Afganistaniin omia tiedonhankintamatkoja, joiden tarkoituksena on ollut paikallisten kontaktiverkkojen luominen avuksi ajankohtaisen turvallisuustilanteen seurannassa. Lisäksi hyödynnämme muiden maiden maatietopalvelujen raportteja. Seuraamme Afganistan-uutisointia päivittäin, koska maan turvallisuustilanne vaihtelee alueellisesti ja muutokset voivat tapahtua nopeasti. Myös Helsingin hallinto-oikeus hankkii aina valitusta käsitellessään tuoreen selvityksen lähtömaan turvallisuustilanteesta.

Virasto muistuttaa, että myöskään sisäasiainministeri Päivi Räsänen tai muutkaan poliitikot eivät voi painostaa riippumatonta oikeuslaitosta tai puuttua viranomaispäätöksiin.

Nälkälakossa olevat afganistanilaismiehet nousivat jälleen pinnalle, kun Pohjoismaiden elokuvasäätiöiden tukemassa Doxwise nettidokumenttisarjassa nähtiin video, jossa muutama suomalaisnuori käy grillaamassa lihaa turvapaikanhakijoiden teltan vieressä.


________________________

Maahanmuuttoviraston tiedote: Itseään vahingoittamalla ei voi muuttaa viranomaispäätöstä

Kaksi afganistanilaista turvapaikanhakijaa on ollut syömälakossa Eduskuntatalon edustalla jo lähes kaksi kuukautta. Viranomaiset ovat kaikin tavoin yrittäneet taivutella heitä lopettamaan lakkonsa ja korostaneet, että asiaansa ei voi edistää tällä tavalla.

Olemme seuranneet Maahanmuuttovirastossa tilannetta erittäin huolestuneita, kuten meihin ja sisäasiainministeri Päivi Räsäseen yhteyttä ottaneet kansalaisetkin. Turvapaikkapäätöksistä vastaavana viranomaisena emme kuitenkaan voi pyörtää lakiin perustuvia päätöksiämme sen takia, että asiakkaamme uhkaa vahingoittaa itseään. Jos syömälakon annettaisiin vaikuttaa viranomaispäätökseen, se olisi todella vaarallinen signaali kaikille muille päätökseensä tyytymättömille.

Maahanmuuttovirasto voi ottaa jo päättämänsä asian uudelleen käsiteltäväksi silloin, jos olemme päätöstä tehdessämme soveltaneet lakia väärin tai tehneet virheen hakemuksen käsittelyssä. Jos näin ei ole käynyt, mutta hakija kokee, että päätös on väärä, hän voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Vielä tämän jälkeen on mahdollista hakea valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Julkisuudessa on kritisoitu, että Maahanmuuttoviraston Afganistania koskeva maatieto olisi vanhentunutta. Kritiikin kohteena ollut UNHCR:n raportti ei suinkaan ole ainoa lähteemme. Olemme tehneet Afganistaniin omia tiedonhankintamatkoja, joiden tarkoituksena on ollut paikallisten kontaktiverkkojen luominen avuksi ajankohtaisen turvallisuustilanteen seurannassa. Lisäksi hyödynnämme muiden maiden maatietopalvelujen raportteja. Seuraamme Afganistan-uutisointia päivittäin, koska maan turvallisuustilanne vaihtelee alueellisesti ja muutokset voivat tapahtua nopeasti. Myös Helsingin hallinto-oikeus hankkii aina valitusta käsitellessään tuoreen selvityksen lähtömaan turvallisuustilanteesta.

Monet tahot ovat vedonneet, että sisäasiainministeri Päivi Räsänen puuttuisi syömälakkolaisten tilanteeseen. Ministeri tai muutkaan poliitikot eivät voi painostaa riippumatonta oikeuslaitosta tai puuttua viranomaispäätöksiin.

Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida syömälakkolaisten turvapaikka-asiaa julkisesti, vaikka he ovat esiintyneet julkisuudessa. Turvapaikka-asiat ovat lain mukaan salassa pidettäviä, millä suojellaan hakijoiden turvallisuutta. Esimerkiksi jo tieto siitä, onko joku henkilö hakenut Suomesta turvapaikkaa, saattaa vaarantaa henkilön ja tämän sukulaisten turvallisuuden.

___________________________________

Kansan Uutiset: Afgaanimiehet nälkälakossa 50 päivää

Nälkälakossa olevat afgaanimiehet Abdullahi Gholamsidi ja Javad Mirzayi istuvat telttojensa ulkopuolella Helsingin Kansalaistorilla. Alkuillasta miehet ovat virkeimmillään, muuten päivät kuluvat retkiteltoissa, joissa alkaa öisin olla kylmä.

– Olemme pian olleet syömättä yli viisikymmentä päivää. Näistä yli neljänäkymmenenä pidin suutani ommeltuna kiinni’, Abdullahi Gholamsidi kertoo. Myös Javad Mirzayin huulesta roikkuu yhä pari langanpätkää.

– Emme syö mitään ennen kuin saamme uuden turvapaikkapäätöksen, toivon mukaan positiivisen’, Gholamsidi jatkaa ja kertoo juovansa vain vettä ja mehua.

Gholamsidi ja Mirzayi ovat kaksi kolmesta afgaanimiehestä, jotka aloittivat nälkälakon 10. syyskuuta vastustaakseen saamaansa kielteistä turvapaikkapäätöstä. Kolmas miehistä luovutti lakon aiemmin. Miehet ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta päätös voi kestää viikkoja, jopa kuukausia.

– Eniten pelkäämme toista kielteistä päätöstä, jolloin poliisi voi vain hakea meidät pois ja välittömästi palauttaa Afganistaniin, Mirzayi sanoo.

Käännyttämispolitiikka ristiriidassa

– Jokainen päivä on tässä vaiheessa edellistä heikompi, kun ollaan oltu syömättä yli neljäkymmentä vuorokautta, telttakylässä poikennut vapaaehtoinen lääkäri Esa Tulkki kuvailee miesten tilannetta.

Hän kertoo vedonneensa myös henkilökohtaisesti sisäasiainministeri Päivi Räsäseen lääkärikollegan asemassa.

– Vatsakivut alkavat olla suuret, eivätkä he saa kylmien öiden takia nukuttua, Tulkki sanoo.

Miesten omien sanojen mukaan vatsakipujen lisäksi kyljet, jalat ja kasvot alkavat reagoida syömättömyyteen.

Ministeri Räsäseen ovat vedonneet myös muun muassa 385 pappia allekirjoituksineen, jotta Suomi lopettaisi käännytykset kriisimaihin. Maahanmuuttoviraston käännyttämispolitiikka on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Geneven pakolaissopimuksessa mainitun palautuskiellon kanssa. Palautuskiellon mukaan pakolaista ei saa palauttaa alueelle, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Myös Suomen perustuslain mukaan ’’ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.’’

Vankila- ja kidutuskokemuksia

– Afganistanissa minut vangittiin veljeni poliittisen aktiivisuuden vuoksi. Vankilassa minua kidutettiin ja pidettiin sidottuna jaloista ja käsistä vuorokauden ympäri. Pääsin karkaamaan, Gholamsidi kertoo ja näyttää kehostaan kohtia, jotka olivat sidottuina.

– 16-vuotias poikani otettiin lähtöni jälkeen kiinni ja tapettiin, hän kertoo ja sytyttää tupakan. Gholamsidin vaimo ja muu perhe on tällä hetkellä Pakistanissa.

– Poliittisesti aktiiviselle ihmiselle tilanne maassa, jossa on sota eikä minkäänlaista turvallisuustilannetta, on kestämätön. En voi palata Afganistaniin, Mirzayi kertoo.

Turvapaikka pohjoismaista

Kun kysyn heidän Suomeen päätymisestään he etsivät rintataskuistaan maahanmuuttoviraston oleskelukortit, laminoidut paperilappuset. Gholamsidi saapui Suomeen elokuussa 2010 ja Mirzayi syyskuussa 2011. Miesten reitit kulkivat Iranin ja Turkin kautta Norjaan ja Ruotsiin toiveena saada turvapaikka jostakin pohjoismaasta.

– Muualle emme ole saaneet jäädä. Tämä on viimeinen toivomme. Haluamme paikan, jossa elää rauhassa ilman jatkuvaa pelkoa. Haluamme mahdollisuuden sellaiseen elämään kuin sinulla ja tulkillamme, Gholamsidi kommentoi ja viittaa haastattelussa avustavaan nuoreen afgaanimieheen.

Vapaa liikkuvuus -verkosto avustaa miehiä aktiivisesti tarjoamalla näille muun muassa teltat, suolaliuokset ja ympärivuorokautisen päivystyksen siltä varalta, että paikalle tarvitsisi kutsua ambulanssi.

– Emme ole asiamme kanssa yksin. On täällä ihmisiä, jotka meistä välittävät, Mirzayi sanoo ja tarkoittaa paikalla yöpyviä vapaaehtoisia kansalaistoimijoita.

Ministerin vastaus

– Eduskunta ei pysty kyseisten turvapaikanhakijoiden asiaan vaikuttamaan, mutta myöskään minulla sisäministerinä ei ole valtaa puuttua hallinnonalani virastojen tekemiin päätöksiin. Suomessa päätökset yksittäisten henkilöiden turvapaikoista eivät ole poliittisia, ministeri Räsänen kommentoi.

Viranomaiset tekevät päätöksensä nojaten voimassa oleviin lakeihin. Näillä toimintatavoilla turvataan hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden tasavertainen asema.

– Valtiosihteerini kävi keskustelemassa heidän kanssaan ja varmisti, että miehet ovat saaneet tietoa muutoksenhakumahdollisuuksistaan ja suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Tiedän myös, että heillä on ollut mahdollisuus lääkärin hoitoon. Toivonkin, että heitä kaikin tavoin kannustettaisiin lopettamaan nälkälakko, Räsänen jatkaa.

Hän haluaa myös muistuttaa, että ’’Suomi on oikeusvaltio, jossa ei tarvitse eikä tule vaarantaa terveyttään saadakseen oikeudenmukaisen päätöksen.’’

Kuitenkin jonkun pitäisi voida vaikuttaa tilanteessa, jossa kyseessä on inhimillinen hätä ja kärsimys. Tilanteessa, jossa vaarassa on ihmishenkiä.

______________________________________

YleX: Nälkälakossa oleva turvapaikanhakija: "Kuolen mieluummin kuin palaan Afganistaniin"

Kaksi afganistanilaista miestä on ollut kohta kaksi kuukautta nälkälakossa vastustaakseen saamaansa kielteistä turvapaikkapäätöstä. Miksi he eivät halua palata Afganistaniin? Ja minkälaisiin tilanteisiin turvapaikanhakijat voivat päätyä? Etusivun Linda kävi tapaamassa Gholam Siddiquea ja Jawad Mirzaita sekä Vapaa Liikkuvuus -verkoston aktiivia Markus Himasta Helsingin keskustassa sijaitsevassa telttaleirissä.

Haastattelussa Siddique ja Mirzai sanovat olevansa hengenvaarassa, jos he joutuvat takaisin Afganistaniin.

Mirzai kertoo, että hänet on uhattu tappaa. Siddique sanoo joutuneensa kidutetuksi vankilassa.

- Minun poikani tapettiin ja pelkään että he tappavat myös minut.

Lisäksi miehet pelkäävät joka puolella riehuvia taisteluita ja sisäisen kriisin osapuolia.

- Al-Qaidalla ja Talebanilla on paljon valtaa. Ihmiset työskentelevät kapinallisryhmille, Siddique kertoo.

He toivovat, että heidän saamansa kielteiset turvapaikkapäätökset perutaan ja he saavat jäädä Suomeen. Siddique sanoo haluavansa elää normaalia elämää.

- Haluan vain mennä töihin ja nähdä illalla lapseni ja vaimoni.

Nälkälakon seuraukset eivät pelota miehiä.

- Jos emme saa jäädä, meillä ei ole mitään keinoa elää missään. Silloin on parempi, että kuolemme täällä.

Siirtolaisten oikeuksia puolustavan Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi Markus Himanen kertoo, että kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan protestointi ei ole harvinaista.

- Esimerkiksi nälkälakkoja tapahtuu ihan säännöllisesti Suomen vastaanottokeskuksissa ja säilöönottokeskuksissa. Samoin tapahtuu itsemurhayrityksiä ja ihmiset saattavat keskeyttää protestoimalla oman käännytyksensä lentokoneessa, hän kertoo.

Himanen kertoo tuoreen esimerkin 15-vuotiaan afganistanilaispojan käännytyksestä Puolaan säilöönottokeskukseen, jossa on parhaillaan kymmeniä turvapaikanhakijoita nälkälakossa epäinhimillisen kohtelun takia.

Miten hänen mielestään järjestelmää sitten voisi muuttaa inhimillisemmäksi?

- Lopetetaan kriisimaihin käännyttäminen kokonaan ja myönnetään ihmisille suojelua, käsitellään tapaukset huomattavasti nopeammin, ei suljeta tänne tulevia ihmisiä eristyksiin muista ihmisistä, lopetetaan Euroopan sisäinen karkotusrumba, jotta ihmiset ei joudu viettämään vuosikausia paperittomina ympäri maanosaa, Himanen luettelee.