Verkkouutiset: Maahanmuuttajat harvakseltaan kuntoutuksessa 2.11.2012
Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat hakeutuvat kantaväestöä harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään sitä harvemmin. Palveluihin ohjaamista vaikeuttavat yhteisen kielen ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen sekä tiedonsaannin ongelmat.
Kelan rahoittaman tutkimuksen Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina rekisteriaineiston perusteella (173 000 hakijaa vuosina 2007-2009) hakijoista maahanmuuttajataustaisia oli 2 669, mikä on 1,5 prosenttia kaikista hakijoista.
Väestöosuuteensa nähden erityisesti työikäiset maahanmuuttajat hakevat selvästi harvemmin Kelan kuntoutusta: kantaväestöstä 3,2 prosenttia haki kyseisinä vuosina Kelan kuntoutusta, maahanmuuttajista vain 1,3 prosenttia.
Alan ammattilaiset puolestaan kokevat työn maahanmuuttajien kanssa usein vaativammaksi kuin muiden asiakkaiden kanssa. Haasteita kuntoutuksen järjestämiselle aiheuttavat muun muassa muuttoon liittyvät kokemukset, yhteisen kielen puuttuminen, kulttuurierot ja sosiaalinen asema.
Tutkimuksen mukaan haasteisiin voidaan tarttua kolmella tasolla. Ensinnäkin hyvinvointipalvelujen ammattilaisten tietoja ja taitoja voidaan lisätä ja tukea heidän mahdollisuuksiaan toimia tarvittaessa eri tavoin kuin kantaväestön kanssa. Toiseksi voidaan kehittää ja käyttää erilaisia tukipalveluja. Lisäksi voidaan tuottaa erillispalveluja maahanmuuttajille.
Ammattilaisten tietojen ja taitojen lisäämisen edellytys on, että palvelujen johto organisoi ja resursoi tehtävät uudelleen. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää myös, että palveluissa käytetään aina tarvittaessa tulkkausta ja konsultaatiota tai muita tarvittavia tukipalveluja.
Lisäksi pitäisi kehittää suomen kielen opetusta ja kuntoutusta yhdistäviä palveluja. Tällaisia palveluja tarvitsevat erityisesti ne maahanmuuttajat, joilla on kuntoutuksen tarve mutta jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle heikon kielitaidon vuoksi.
- Suomalaisia hyvinvointipalveluja ohjaavien yleisten periaatteiden mukaisesti myös maahanmuuttajien palveluihin ohjaamisen tulisi perustua palvelutarpeeseen, ei siihen, että asiakas kuuluu tiettyyn väestöryhmään. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada palveluja tulisi myös kehittää mahdollisimman pitkälle osana olemassa olevia palveluja, tutkimus summaa.
Tutkimuksen toteuttivat Kuntoutussäätiö ja Lapin yliopisto. Rekisteriaineiston lisäksi tutkimusta varten haastateltiin 95:tä hyvinvointipalveluiden ammattilaista pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.