perjantai 14. helmikuuta 2014

Vantaan Sanomat: Asunnottomuus lisääntyy pk-seudulla – rajuin kasvu maahanmuuttajilla

Vantaan Sanomat: Asunnottomuus lisääntyy pk-seudulla – rajuin kasvu maahanmuuttajilla 14.2.2014
Helsingin Sanomat: Sadat maahanmuuttajalapset ilman pysyvää kotia
ARAn tiedote: Asunnottomista yhä useampi on maahanmuuttaja
Asunnottomat 2013-selvitys ja liitteet (pdf)

Asunnottomien määrä lisääntyi entisestään pääkaupunkiseudulla viime vuonna, vaikka valtio ja kaupungit ovat panostaneet voimakkaasti ilmiön ehkäisyyn.

Helsingissä asunnottomien määrä pysyi ennallaan, mutta Vantaalla ja Espoossa asunnottomuus lisääntyi. Nopeimmin on kasvanut maahanmuuttajien asunnottomuus.

Tiedot käyvät ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kyselystä.

Aran mukaan viime vuoden lopussa koko maassa oli 7 500 asunnotonta. Asunnottomia perheitä oli 420. Kokonaisuudessaan asunnottomuus väheni hieman, eli 350 henkilöllä.

Suurista kaupungeista Helsingissä asunnottomuus pysyi ennallaan, kun se vuotta aiemmin kasvoi 700 henkilöllä. Helsingissä asunnottomia oli myös eniten väkilukuun suhteutettuna: 6,7 tuhatta asukasta kohden.

Vantaalla asunnottomuus lisääntyi 80 henkilöllä. Myös Espoossa asunnottomuus lisääntyi hieman.

Asunnottomia maahanmuuttajia oli viime vuonna jo liki 2 000. Luku on kasvanut rajusti aivan viime vuosina. Ensimmäisen kerran asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti 1 000 henkilön rajan vuonna 2011.

Asunnottomista perheistä maahanmuuttajien osuus oli viime vuonna yli 60 prosenttia.

Vaikein tilanne on pitkään asunnotta olevilla. Pitkäaikaisasunnottomuus on etenkin pk-seudun vaiva, sillä liki 1 800 pitkäaikaisasunnotonta asui viime vuonna Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Yhteensä pitkäaikaisasunnottomia oli koko maassa 2 550.

Suomen hallituksen tavoite on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteeseen on pyritty ns. Paavo-ohjelmalla, jossa hallitus on luvannut rakentaa 1 250 asuntoa tai hoitopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

Helsingissä pitkäaikaisasunnottomien määrä pysyi viime vuonna ennallaan, Vantaalla se kasvoi 25 henkilöllä ja Espoossa kirjattiin vähennystä 24 henkilöä.

Suurimman ryhmän asunnottomista muodostavat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvat. Vuonna 2013 kolme neljästä yksinäisestä asunnottomasta ja yli 60 prosenttia pitkäaikaisasunnottomista kuului tähän ryhmään.

Asunnottomista joka neljäs oli alle 25-vuotias. Myös naisten osuus asunnottomista oli lähes neljäsosa.

________________________________

Helsingin Sanomat: Sadat maahanmuuttajalapset ilman pysyvää kotia

Yli 300 maahanmuuttajalasta perheineen on ilman vakituista asuntoa. Maahanmuuttajien osuus asunnottomista on noussut reilusti, kertoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Sen tuoreen selvityksen mukaan asunnottomia maahanmuuttajia oli viime vuonna miltei 2 000. Määrä on lisääntynyt yli 28 prosentilla vuodessa. Kaikista asunnottomista maahanmuuttajia oli reilut 26 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli hieman alle 20 prosenttia.

Ongelma keskittyy etenkin pääkaupunkiseudulle, kertoo johtaja Petri Karppinen ympäristöministeriön koordinoimasta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta.

"Maahanmuuttajat pärjäävät huonosti vapailla vuokramarkkinoilla, ja meillä on krooninen pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista."

Suurin osa asunnottomista – myös maahanmuuttajista – asuu tyypillisesti tilapäisesti sukulaistensa ja tuttaviensa luona.

Saattaa olla, että maahanmuuttajat ovat ensin saapuneet muualle Suomeen ja hakeutuvat myöhemmin pääkaupunkiseudulle parempien työllistymismahdollisuuksien perässä.

"Seudulla voi olla jo valmiina tuttavia ja sukulaisia", Karppinen sanoo.

Asunnottomista perheistä suurin osa on maahanmuuttajaperheitä. Viime vuonna ilman vakinaista asuntoa oli 417 perhettä, joista 254 oli maahanmuuttajaperheitä.

"Perheet voivat olla isoja, jolloin tarvittaisiin iso asunto", Karppinen kertoo. Vapailla vuokramarkkinoilla isojen perheasuntojen vuokrat kuitenkin karkaavat liian koviksi, hän jatkaa.

Kaikkiaan Suomessa oli vuodenvaihteessa noin 7 500 asunnotonta, noin 350 edellisvuotta vähemmän. Tampereella ja Kuopiossa asunnottomuus väheni, mutta lisääntyi Vantaalla ja Espoossa. Helsingissä asunnottomuus kasvoi vielä vuodesta 2011 vuoteen 2012, mutta viime vuonna kasvua ei enää ollut.

Pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni koko Suomessa vajaalla sadalla hengellä, nyt heitä on reilut 2 500.


________________________________

ARAn tiedote: Asunnottomista yhä useampi on maahanmuuttaja

ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 7 500 yksinäistä asunnotonta ja 420 perhettä ilman asuntoa. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta 350:llä ja pitkäaikaisasunnottomien noin 80 henkilöllä.

Suurista kaupungeista Helsingissä asunnottomuus pysyi ennallaan, kun se vuotta aiemmin oli kasvanut 700 henkilöllä. Vantaalla asunnottomuus lisääntyi 80 henkilöllä. Myös Espoossa asunnottomuus lisääntyi. Turun, Jyväskylän ja Oulun asunnottomuusluvut pysyivät lähes vuoden 2012 tasolla. Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja asunnottomuus väheni hieman. Eniten asunnottomuus väheni Tampereella ja Kuopiossa. Väkilukuun suhteutettuna eniten asunnottomia oli Helsingissä, 6,7 tuhatta asukasta kohden.

Asunnottomuuden monet muodot

Suurimman ryhmän asunnottomista muodostavat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvat. Vuonna 2013 kolme neljästä yksinäisestä asunnottomasta ja 61 % pitkäaikaisasunnottomista kuului tähän ryhmään.

Vuonna 2013 joka neljäs asunnoton Suomessa oli alle 25-vuotias. Myös naisten osuus asunnottomista oli lähes neljäsosa. Vuoteen 2012 verrattuna nuorten asunnottomuus väheni 9 % ja naisten 5 %. Nuorten ja naisten asunnottomuus on ollut lähes identtistä viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Vuonna 2011 asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 1 000 henkilön rajan. Vuonna 2013 asunnottomia maahanmuuttajia oli jo lähes 2 000. Asunnottomista perheistä maahanmuuttajien osuus oli yli 60 %.

Pitkäaikaisasunnottomuus keskittyy pääkaupunkiin

Vuonna 2013 pitkäaikaisasunnottomia oli koko maassa 2 550 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni noin 80 henkilöllä (3 %). Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomuus pysyi vuoden 2012 tasolla: Helsingissä määrä pysyivät ennallaan, Vantaalla se kasvoi 25 henkilöllä ja Espoossa oli vähennystä 24 henkilöä. Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli marraskuussa 2013 lähes 1 800 pitkäaikaisasunnotonta henkilöä, mikä on 70 % koko maan pitkäaikaisasunnottomista. PAAVO-kunnissa pitkäaikaisasunnottomuus väheni 43 henkilöllä. Eniten vähennystä oli Kuopiossa, 31 henkilöä. Vantaan lisäksi myös Tampereen pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi (8 henkilöllä), kun se muissa PAAVO-kunnissa pysyi ennallaan tai väheni hieman.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi 9 % ja heitä oli 520. Naisia oli pitkäaikaisasunnottomana 534 henkilöä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuonna 2012. Pitkäaikaisasunnottomien maahanmuuttajien määrä lisääntyi 25 %, marraskuussa 2013 heitä oli 648.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat PAAVO I ja II:
PAAVO I (2008–2011), ohjelmassa mukana olleet kaupungit:
Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Oulu.

PAAVO II (2012–2015), ohjelmaan osallistuu edellisten kaupunkien lisäksi Pori.
Lue lisää:Asunnottomat 2013-selvitys ja liitteet