maanantai 9. toukokuuta 2016

HS: Hallitus jätti kunnat kotouttamaan

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Hallitus jätti kunnat kotouttamaan 9.5.2016

SUOMEN turvapaikka- ja kotouttamispolitiikka mullistui viime syksynä nopeasti, kun maahan tuli paljon turvapaikanhakijoita. Nyt on edetty uuteen vaiheeseen. Keskiöön nousee oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen. Samalla vastuu tulijoista siirtyy kunnille.

Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan tänä vuonna noin 10 000–12 000. Maahanmuuttovirastossa tehdään nyt paljon turvapaikkapäätöksiä, noin 600 viikossa. Myönteisiä päätöksiä tehdään niin nopeasti, ettei läheskään kaikille oleskeluluvan saaneille ehditä löytää uutta kotikuntaa, jonne muuttaa vastaanottokeskuksesta. Kuntapaikkoja on sovittuna vasta alle 3 000:lle.

Kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa odottaa nyt noin 1 500 oleskeluluvan saanutta. Heidän pitäisi päästä muuttamaan tulevaan kotikuntaansa kahden kuukauden sisällä. Tämän joukon kuukaudenkin pitkittynyt oleskelu vastaanottokeskuksessa maksaa 2,7 miljoonaa euroa. Odotteluaika on tyhjäkäyntiä, joka viivästyttää arkeen asettumista ja kotoutumissuunnitelman tekoa.

Hallitus on linjannut, ettei se pakota kuntia ottamaan vastaan turvapaikan saaneita. Jos ja kun oleskeluluvan saaneet jäävät vastaanottokeskuksiin, heidän uudeksi kotikunnakseen tulee se kunta, jossa vastaanottokeskus sijaitsee. Näille kunnille tilanne voi olla kohtuuton – ainakaan vastaanoton vapaaehtoisuus ei kuntien osalta toteudu.

Kotouttamisesta vastaava työministeri Jari Lindström (ps), kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) esittelivät viime tiistaina kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman.

Vehviläinen harmitteli kuntien haluttomuutta ottaa vastaan turvapaikan saaneita. Nekin kunnat, jotka ottavat tulijoita vastaan, tekevät päätöksiä kovin pienistä määristä, korkeintaan muutamasta kymmenestä ihmisestä. Tätä tahtia pitäisi nyt jouduttaa, Vehviläinen patisti. Juuri muuta hän ei oikein voikaan tehdä, sillä hallitus on päättänyt, ettei kannustimia ole tarjolla.

Itse asiassa hallitukselle olisi ollut tarjolla työkalu kuntien kannustamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltiin malli kuntapaikkojen lisäämiseksi. Mallissa raha olisi seurannut kotoutujaa. Kunnille maksetaan oleskeluluvan saaneiden vastaanottamisesta korvausta. Tätä laskennallista korvausta ehdotettiin mallissa korotettavaksi 20 prosenttia. Lisäksi kunnille, jotka asuttaisivat 75–200 ihmistä, olisi annettu erityinen asumisen tukiraha ja kotoutumiskoulutustakuu.

Kuntapaketti kuulosti myös hallituksen mielestä hyvältä. Periaatteessa. Strategiakokouksessa rahaa ja tahtoa ei kuitenkaan ollut. Kunnat jäävät ilman lisärahoja, kun hallitus antaa eduskunnalle lisäbudjettiesityksensä toukokuun lopulla.

Kotouttamisen perustyö tehdään kunnissa. Niillä on keskeinen vastuu maahanmuuttajien palveluista. Kunnissa ovat asunnot, päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa kunnilla on oltava kotoutukseen riittävät resurssit, jotta kotouttaminen onnistuu – ihan niin kuin turvapaikanhakijoiden sujuva vastaanotto vaati lisäresursseja.

Kuntien taloustilanne on vaikea. Silti niiden on löydettävä rahat maahanmuuttajien sote-palveluihin ja kielenopetukseen. Monilla on erityinen tarve traumojen hoitoon. Asumiseenkin on löydettävä uusia ratkaisuja, samoin työvoimapalveluihin.

Hallituksen linjaus sävyttää sitä, miten pian eduskuntaan tuotavaa valtion kotouttamisohjelmaa vuosille 2016–2019 luetaan. Hallitus antaa nyt vaikutelman, ettei se arvosta sitä työtä, jota kunnissa tehdään kotouttamisen eteen.