Sivistys.net: Kansanopistojen Nutukka-koulutus pulassa

Sivistys.net: Kansanopistojen Nutukka-koulutus pulassa 2.2.2010

Vuoden vaihteessa sisäasianministeriö lopetti nuorten turvapaikanhakijoiden koulutuksen kymmenestä kansanopistosta. Hyvin alkanut toiminta hyytyi samoihin aikoihin, kun asenteet maahanmuuttajiin kiristyivät poliittisessa keskustelussa.

Helsingin Sanomissa 31. tammikuuta aikuiskasvatustieteen professori Juha Suoranta kertoo tarinansa 17-vuotiaan afganistanilaisen auttajana.

Suoranta uhmasi lakia ja piti karkoituspäätöksen saaneen pojan kuukauden päivät poliisilta piilossa. Käännytys on nyt täytäntöönpanokiellossa ja Ashraf Sahil opiskelee pirkanmaalaisessa ammattikoulussa.

"Jippii!" hihkaisi koordinaattori Leena Teinilä asiasta luettuaan.

– Siinä toteutui se mitä olen aina toivonut: nuori on saatava koulutukseen viikon sisällä Suomeen saapumisestaan, nuorten turvapaikanhakijoiden Nutukka-koulutushanketta ohjannut alan pioneeri sanoo.

Kansanopistot valmiita jatkamaan

Turvapaikanhakijoiden koulutus oli esillä Kansanopistoyhdistyksen hallituksessa tammikuun alkupuolella. Kansanopistot olisivat valmiita jatkamaan. Koulutusostoja ei kuitenkaan tipu niin kauan kuin vastaanottokeskuksissa on avoimia paikkoja.

– Nuoret pidetään mieluummin säilössä kuin koulutuksessa, Teinilä kärjistää.

Hän ei syytä ministeriötä, vaan ymmärtää lait ja säädökset virkamiesten toiminnan esteeksi. Koulutusasiat ovat tulossa valmisteilla olevaan lakiin maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanotosta.

– Syytä on siinäkin, että asenteet ovat tiukentuneet poliittisessa keskustelussa. Sehän näkyi jo turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen leikkauksissa vuoden alusta, Teinilä tulkitsee.

Pohjola-opisto jatkaa kaupungin tuella

Oulussa sijaistseva Pohjola-opisto on ollut Nutukka-hankkeessa mukana alusta eli vuodesta 2008 alkaen. Viimeinen, 16 hengen ryhmä lopetti viime jouluna.

– Nuorille siitä on ollut kiistaton hyöty. Kaikki ovat päässeet jatkamaan ammatillisessa valmistavassa koulutuksessa, kotouttamiskoulutuksissa tai aikuislukion maahanmuuttajien peruskoululinjalla, apulaisrehtori Raija Näppä summaa.

Ensimmänen koulutusryhmä asui vastaanottokeskuksessa, mutta kaksi seuraavaa opiston internaatissa.

– Yhteinen opiskelu lasten ja nuorten erityisohjaajiksi valmistuvien ja kymppiluokkalaisten kanssa kasvatti aitoa suvaitsevaisuutta ja antoi eväitä globaaliin ajatteluun, Näppä arvioi.

Hänestä kehitettyä koulutusta ja hankittuja kokemuksia ei kannattaisi hukata. Nuoren kannalta hankitut opiskelutaidot ovat henkistä pääomaa, vaikka oleskelulupaa ei heltiäisikään.

Pohjola-opisto on voinut jatkaa oleskeluvan saaneiden nuorten koulutusta kaupungin tuen ja opetushallituksen myöntämien opintosetelien turvin.

– Pohjola-opistolla on tahtotila luoda pysyvä opiskelulinja nuorille maahanmuuttajille, Näppä sanoo.

Parasta kehitysyhteistyötä

Leena Teinilä korostaa, että nuorten koulutus on mitä parhainta kehitysyhteistyötä.

– Turvapaikahakijat tulevat Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Koulutusoloja ei niissä saada kuntoon näiden nuorten aikana. Kun olot sitten paranevat, siellä tarvitaan ammattikoulutettua väkeä.

Teinilä johtaa Kansanopistoyhdistyksen hanketta, jossa koulutetaan nuorten turvapaikanhakijoiden edustajia ja ohjaajia. Hankkeen piirissä on yli 100 vapaaehtoista aikuista.

– Nuorten tuki ja koulutus ovat niitä oljekorsia, joihin varakkaiden maiden pitäisi tarttua jo oman etunsa takia, Teinilä summaa.